Elinvoimalautakunta käsittelee maanantai-iltana viime aikojen kuumaa perunaa eli Hattulan kunnan “rakennusvalvonnan ja -neuvonnan palvelutason kehittämistä”. Olen lautakunnan varajäsen, joten mikäli mitään poikkeuksellista ei tapahdu, en ole virallisesti mukana asian käsittelyssä. Ajattelin siitä huolimatta esittää nyt hieman omia näkemyksiäni aihekokonaisuuteen liittyen.
Näkökulma 1 – oma rakennusprojekti:
Minun kohdalleni on osunut sekä positiivisia että vähemmän positiivisia kokemuksia kuntamme rakennusvalvonnasta. Otetaan ensin positiiviset – rakennuslupa myönnettiin ihan normaalissa ajassa ja katselmukset on tultu tekemään pyydettäessä. Rakennusprojektin perusasiat ovat siis sujuneet ilman ongelmia. Hyvä niin. Toki mainittujen asioiden pitäisikin olla ihan peruskauraa ja toimia moitteettomasti ihan jokaisessa Suomen kunnassa. Mitään varsinaista krediittiä tästä ei siis Hattulalle voi antaa.
Sen sijaan kaksi vuotta sitten jätetyn rakennusluvan jatkoaikahakemuksen kanssa homma ei sitten enää mennytkään kuten Strömsössä. Hakemus jätettiin helmikuussa ja päätös tuli postitse toukokuussa. Se siis pyöri byrokratian rattaissa aivan liian pitkään. Tällainen asia pitäisi olla läpihuutojuttu – rakennuksen käyttöönottotarkastus oli pidetty ajat sitten, ainoastaan muutama yksityiskohta oli viimeistelemättä. Hakemus pitäisi ehdottomasti olla kasassa “ei vaadi toimenpiteitä, leimataan mahdollisimman pian” ja ratkaisua voisi mielestäni odottaa tyyliin viikossa. Nyt asiassa vaadittu kolme kuukautta ja useampi tiedustelukerta asian etenemisestä nakersi kyllä pahasti viranomaistoiminnan uskottavuutta omissa silmissäni.
Toinen omakohtainen ongelmani liittyy tietojen siirtoon Hattulan rakennusvalvonnan ja verottajan välillä. Vaikka verovelvollinen onkin viime kädessä vastuussa kaikkien verotietojen oikeellisuudesta, niin lähtökohtaisesti kunnan tulisi kuitenkin hoitaa kiinteistöverotiedot ajan tasalle. Kunnalla on nimittäin velvollisuus ilmoittaa tiedot kaikista uusista rakennushankkeista väestörekisterikeskuksen tietojärjestelmään. Sieltä tiedot siirtyvät sitten edelleen verohallinnolle.
Oman rakennusprojektini kanssa mainittu yhteys ei jostain syystä toiminut. Asuinrakennus siirtyi välittömästi rakennusluvan saamisen jälkeen kiinteistöverotietoihin, mutta samassa yhteydessä aloitettu autokatos ei. Tajusin asian vasta autokatoksen lopputarkastuksen jälkeen ja ilmoitin sen siinä vaiheessa itse verottajalle. Näin asian ei siis missään tapauksessa pitäisi mennä, jos järjestelmät toimivat suunnitellusti.
Kenen syytä puutteellinen tieto on – en osaa sanoa. Minun tiedossani ei kuitenkaan ole vastaavia tapauksia muualta Suomesta eikä ylipäätään mitään massiivisia ja yleisesti tunnettuja tietojärjestelmäongelmia västörekisterikeskuksen ja verottajan välillä. Jos siis arvata pitää, niin pahoin pelkään syyn löytyvän oman kuntamme toiminnasta.
Näkökulma 2 – ulkopuolisen tahon raportti
Kuulopuheiden perusteella suurin ongelma kuntamme rakennusvalvonnassa vaikuttaisi olevan liiallinen “tiukkuus” – vaaditaan sitä ja tätä, tulkitaan lakia tiukimmalla mahdollisella tavalla jne. Se sitten puolestaan johtaa helposti erinäisiin ongelmiin esimerkiksi lupaprosessien kanssa. Niin no, oikeastaan ihan pelkästä kuulopuheestakaan ei ole kyse, koska kohtasin myös itse rakennusprojektini aikana ylitulkintaa mm. lumiestemääräyksiin liittyen (minulle ei kuitenkaan tuottanut ongelmaa maksaa muutama sata euroa lisää “ylimääräisen” turvallisuuden vuoksi). Joka tapauksessa mielikuva tässä suhteessa on ollut itselläni hyvin selkeä. Hattulan rakennusvalvonnassa säännöistä pidetään kiinni viimeiseen asti.
Edellä mainitusta johtuen en ollut uskoa silmiäni ja korviani kun valtuustoinfossa avattiin Tornando Oy:n raportin sisältöä. Konsulttiyritys oli poiminut yksittäisiä rakennushankkeita ja tutkinut niiden etenemistä. Useissa tapauksissa aloituskokouksia, rakennekatselmuksia, KVV tai IV-katselmuksia ei ollut pidetty – tai ainakaan merkitty suoritetuksi. Lisäksi mm. sähkötarkastuspöytäkirjoja puuttui ja yhdessä kohteessa jopa palotarkastus oli merkitty pidettäväksi vasta käyttöönoton jälkeen. Puutelista oli kokonaisuudessaan todella karmaisevaa luettavaa. Raportti on julkisen esityslistan liitteenä ja löytyy täältä.
Ihan oikeasti – mitä ihmettä? Maankäyttö- ja rakennuslaki § 124: “Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on … osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään.” Tämäkö nyt on sitä? Samaten voisi kysyä, että tämäkö on rakentajien tasapuolista kohtelua? Toisella kädellä vaaditaan lakien pilkuntarkkaa noudattamista ja tehdään maksimaalisen tiukkoja tulkintoja määräyksien suhteen. Samaan aikaan kuitenkin hyväksytään käyttöönoton yhteydessä jopa vakavia turvallisuuspuutteita ja luotetaan siihen, että rakentaja hoitaa velvoitteet kuntoon joskus myöhemmin. Eihän tämä nyt näin voi mennä.
Näkökulma 3 – päättäjän rooli:
Viranomaisjaoston jäsenenä ja valtuutettuna olen todella huolissani selvityksissä ilmi tulleista seikoista. Erityisesti kaikki turvallisuuteen liittyvät asiat ovat sellaisia, joita ei yksinkertaisesti voi katsoa läpi sormien ja tyytyä pelkästään nostelemaan kulmakarvoja. Asiaan on pakko puuttua kovalla kädellä.
Minulla ei ole suoraa vastausta siihen mikä tässä tilanteessa olisi oikea ja järkevin toimintamalli. Voidaanko ongelmia lähteä purkamaan yhteistyössä nykyisten viranhaltijoiden kanssa? Harkitaanko kurinpidollisia toimia ja jos harkitaan, niin mitä? Tarvitaanko kokonaan ulkopuolinen työryhmä selvittämään asioita ja palauttamaan homma raiteilleen? Ratkaisuvaihtoehtoja on monia ja elinvoimalautakunta varmasti pohtii niitä huomisessa kokouksessaan.
Kokonaan oma osa-alueensa on sitten omakohtaisissa kokemuksissa mainitsemani kiinteistöveroaspekti. Olenko minä ainoa, jonka rakennus ei ole siirtynyt automaattisesti kiinteistöveron piiriin? Tuskin. Ovatko kaikki huomanneet omatoimisesti ilmoittaa uudet ja verotuksesta puuttuvat rakennukset verottajalle? Tuskin.
Myös Tornandon selvityksen sivutuotteena saatiin viitteitä siitä, että kyseessä on mahdollisesti laajempikin ongelma. Asiaa pitää siis ehdottomasti tutkia tarkemmin. Luottamushenkilönä ja veronmaksajana minua luonnollisesti kiinnostaa onko kunnalle koitunut kiinteistöverotappioita ja jos on, niin miksi? Onko joku laiminlyönyt tehtävänsä vai onko kyseessä ainoastaan jonkinlainen tekninen ongelma? Joka tapauksessa pitää varmistua siitä, että jatkossa vastaavalta vältytään.
Tästä prosessista on käytetty julkisuudessa nimityksiä maalittaminen ja ajojahti. Olen itsekin sitä mieltä, että esimerkiksi viranhaltijoiden virasta pidättämisessä ei toimittu parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta samalla täytyy koko ajan muistaa – kuten nyt selvityksistä on käynyt ilmi – ei savua ilman tulta. Epäilykset ongelmista ja vääristä toimintamalleista eivät ole osoittautuneet tuulesta temmatuiksi.
Edelleenkään en tiedä miksi asiaan tartuttiin juuri tässä kohtaa. Lopputarkastamattomia rakennuksia on ollut paljon jo vuosien ajan. Mutta hyvä, että tartuttiin. Vaikka tässä oikeastaan lähdettiin selvittämään asiaa A ja loppujen lopuksi löydettiin puutteita asioista B ja C, niin tärkeää on joka tapauksessa tunnistaa puutteet ja epäkohdat kun ne tulevat eteen. Käännetään tämä voitoksi ja kehitetään toimintaa – pidetään huoli, että jatkossa Hattulaan on entistä parempi ja turvallisempi rakentaa. ?