Vaalikoneiden syövereistä paljastuu mielenkiintoisia asioita. Opettajan ominaisuudessa minua luonnollisesti kiinnostavat kaikki koulumaailmaan liittyvät kysymykset. Yhdessä tällaisessa tiedusteltiin kantaa koulukurin lisäämiseen: “Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.” Kävi ilmi, että Hattulassa kaikki kolme nuoremman polven opettajaehdokasta (minä mukaanluettuna) ovat sitä mieltä, että kouluissa ei tarvita lisää kuria. Pikainen katsaus naapurikuntiin vahvisti käsitystä entisestään. Lukuisat opettajat eivät kannata kurin lisäystä. Lisäksi asian näkevät samalla tavalla myös monet nuoret ehdokkaat, joilla on omaa, tuoretta kokemusta koulumaailmasta. Ja samaan aikaan kuitenkin valtaosa ehdokkaista tuntuu näkevän asian toisin. Hmmm… Miksi näin? Antaako media “vääränlaisen” kuvan koulumaailmasta, peilaavatko ihmiset omia muistojaan kouluajoista nykyaikaan vai mistä on kysymys?
Suoraa vastausta edelliseen kysymykseen en osaa antaa. Sen kuitenkin tiedän, että tämä asia herättää keskustelua. Itsekin sain kokea sen jo heti kotisohvalla, kun nostin aiheen esille. 😀 Kerron nyt lyhyesti oman näkökulmani taustoja. Olen toki perustellut omaa näkökulmaani jo vaalikoneissa, mutta kun kaikki eivät kuitenkaan lue niitä perusteluja sieltä. 🙂
Aloitetaan kurin määritelmällä. Nykysuomen sanakirja vuodelta 1978: “Jatkuvalla valvonnalla ja tarvittaessa myös rangaistuksilla vars. jnk. henkilöryhmän keskuudessa ylläpidetty tila, joka ilmenee velvollisuuksien ja annettujen määräysten täyttämisenä.”
Eli siis tiivistetysti kuriin liittyvät kiinteästi säännöt, niiden valvonta ja rangaistukset. Jo tässä kohtaa luulisi osan tiukemman kurin kannattajista pyörtävän mielipiteensä. Tätäkö te oikeasti haluatte lapsille lisää?
Sitten varsinaisiin perusteluihin:
1) Ongelma on kasvatuksellinen.
Osa lapsista ja nuorista ei kunnioita mitään auktoriteetteja. Jopa poliisille voidaan valehdella kirkkain silmin. Kasvatuksen päävastuulliset henkilöt löytyvät kotoa, eivät koulusta. Koulu tukee parhaansa mukaan kasvatustehtävässä, mutta jos kotona ei kunnioiteta vanhempia (tai muita ihmisiä ylipäätään) eikä noudateta sääntöjä, niin on lähes mahdotonta vaatia sitä koulussakaan.
2) Lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään ja mukavaan kouluun.
Useiden tutkimusten mukaan kouluviihtyvyys on Suomessa erittäin huonolla tasolla. Itse en allekirjoita tätä väitettä, vaan uskon kyseessä olevan kulttuurin mukanaan tuoman harhan. Koulu on oikeasti todella mukava paikka. Nuoret eivät vain voi tunnustaa viihtyvänsä koulussa. Se ei ole coolia. No, oli asia niin tai näin, niin olen aika vakuuttunut, että kurin lisääminen vähentäisi viihtyvyyttä entisestään. Tiukemmat säännöt ja ankarammat rangaistukset – olemmeko koulussa vai vankilassa? Raja alkaa väkisinkin hämärtyä.
3) Lisää syrjäytyneitä.
Jos kouluissa siirryttäisiin armeijan kaltaiseen kuriin, niin sen seurauksena kouluihin siirtyisivät myös armeijaa kuvaavat ilmiöt. Esimerkiksi keskeyttämiset sekä asenne- ja mielenterveydelliset ongelmat lisääntyisivät merkittävästi. Jos yhteiskunnasta piupaut välittävää nuorta uhkaillaan entistä ankarammilla rangaistuksilla, niin mitä tapahtuu? Hän juoksee karkuun ja hyppää kokonaan ulos järjestelmästä. Onhan sekin toki tietynlainen tapa päästä eroon ei-toivotuista ihmisistä, mutta ei se sovi ainakaan minun ajatusmaailmaani. Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea. Ja porkkanaa. Ei keppiä.
Ei pidä kuvitella, että yritän lakaista ongelmia maton alle. Ongelmia on. Levottomuus kouluissa on lisääntynyt. Ongelmatapaukset ovat entistä hankalampia ja opettajien / koulun keinot ovat erittäin tarkasti rajatut. Mutta silti kyse on yksittäistapauksista. Suurin osa lapsista ja nuorista käyttäytyy erittäin hyvin. Tämä pitää huomioida silloin kun mietitään ratkaisukeinoja koulujen ongelmiin. Esimerkiksi työrauhaongelmat ratkeaisivat kyllä riittävillä resursseilla. Pienet ryhmäkoot ja riittävä määrä henkilöstöä rauhoittavat tilannetta kummasti. Sehän kuitenkin vaatisi taloudellisia panostuksia. Ja ne ovat tässä taloudellisessa tilanteessa kiven takana. Helpompaa (ja halvempaa) on vaatia rauhan palauttamista kurin keinoin… 🙁
Toivotan kaikki kurin lisäämisen kannattajat tervetulleiksi tutustumaan esimerkiksi Parolan yhteiskouluun. Siellä on vastassa hymyileviä kasvoja niin oppilaiden kuin opettajienkin taholta. Tunneilla on rento ilmapiiri. Oppilaiden ja opettajien välillä käydään aitoa dialogia. Pitäisikö meidän tosiaan paiskata märkä rätti näiden hymyilevien kasvojen päälle ja palata autoritääriseen koulujärjestelmään, jossa oppilas pelkää saavansa karttakepistä sormille.
Okei, kärjistin asioita ehkä hieman liikaakin, mutta toivottavasti ymmärrätte mitä ajan takaa. 🙂