Aluevaalit oli ja meni. Jälkianalyysi jäi tekemättä, pääasiassa siksi, että sairastuin vaalien jälkeisellä viikolla virustautiin. En suinkaan koronaan – se on ihan liian mainstreamia tällä hetkellä. Meillä vieraili ärhäkkä enterovirus. ?
Kommentoidaan nyt kuitenkin vielä näin viiveellä lyhyesti aluevaalien tulosta omalta kohdaltani. Ensinnäkin suuri kiitos kaikille 187 äänestäjälleni luottamuksesta! ? Eihän se läpipääsy suinkaan kauas jäänyt. Ainoastaan reilun 20 äänen päähän. Tarkempi analyysi kuitenkin kertoo, että ulos jäämiseni oli täysin oikeutettu. Liike Nyt sai Hattulassa 180 ääntä, joista minä sain 133 eli 74%. Samaan aikaan läpi päässyt loppilainen Liike Nytin ehdokas sai Lopella 167/186 ääntä eli 90% koko listan äänistä. Koska loppilaisten tahtotila “oman ehdokkaan” suhteen oli noin huomattavan paljon selkeämpi kuin hattulalaisten, niin on täysin oikeus ja kohtuus, että Loppi sai tuupattua edustajansa aluevaltuustoon.
En ole lainkaan katkera “tappiostani”. Varavaltuutettuna en ehkä pääse ottamaan julkisesti kantaa asioihin, mutta minulla on silti mahdollisuus seurata sisäpiiristä miten hyvinvointialueen rakentaminen etenee. Lisäksi Liike Nyt sai joka tapauksessa läpi hyvän edustajan, joka ei pelkää avata suutaan. Omien äänestäjieni ei siis kannata olla pettyneitä, Heli on monessa mielessä hyvin samanlainen tyyppi ja edustaa samanlaisia arvoja kuin minäkin.
Tämä tulos tarkoittaa myös sitä, että voin jatkaa kuntatasolla Huomisen Hattulan väreissä eikä valtuustoryhmämuutoksia tarvitse edes ajatella. Se on ehdottoman positiivinen asia. Kuten myös se, että voin keskittyä jatkossakin nimenomaan Hattulan asioihin. Seurattuani pikakelauksella tallennetta aluevaltuuston ensimmäisestä työpajasta, on pakko todeta, että se olisi kyllä ollut melkoisen iso pala kakkua. Suurempi kuin osasin etukäteen ajatella. En ole hyvä suhtautumaan asioihin “puolivillaisesti”, joten aluevaltuustotyö olisi vaatinut erittäin paljon aikaa varsinkin tämän ensimmäisen rakennusvuoden aikana. Ikävä tosiasia on, että se aika olisi väkisinkin ollut pois jostain muusta – kuntapolitiikasta ja / tai perheeltä.
Loppujen lopuksi voi siis todeta, että päästyäni ensipettymyksen yli olen ollut enemmän kuin tyytyväinen aluevaalien lopputulokseen. Liike Nyt ja sitä äänestäneet ihmiset voittivat. Perhe-elämä voitti. Pitkässä juoksussa todennäköisesti myös oma stressinsietokykyni voitti. 😀 Win-win-win. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin elämässä ihan kaikilla sektoreilla. ?