Olen kritisoinut medioita – tai käytännössä yhtä Ylen toimittajaa – siitä, että Hattulasta kaivamalla kaivetaan pelkkiä negatiivisia asioita esille. Seison sataprosenttisesti aiempien sanojeni takana, mutta samalla myös haluan täydentää lausuntoani. Viimeisimmät Hämeen Sanomien ja Ylen artikkelit nostavat esille ihan todellisen ja merkittävän epäkohdan. Hattula kyntää hallinnollisen osaamisen aallonpohjassa – ja se todellakin näkyy.
Vuoteen 2018 asti kunnallamme oli todellinen pitkän linjan hallintojohtaja isolla H:lla. Vaikka Hattulan kunnanjohtajat olivat 2010-luvun alkupuolella suhteellisen kokemattomia, niin hallinnollinen osaaminen oli koko ajan varmoissa käsissä. Iso-H:n eläköityessä emme myöskään jääneet tyhjän päälle vaan selusta oli edelleen vahvasti turvattu. Vuonna 2017 aloittanut kunnanjohtajamme oli itse koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri ja hänellä oli yli 15 vuoden kokemus kuntasektorilta paitsi kunnanjohtajan niin myös hallintojohtajan tehtävistä. Lisäksi häntä tukemassa oli vielä hallintopäällikkö, toinen hallintotieteiden maisteri ja pitkän linjan kunnallinen viranhaltija.
Mikä on tilanne nyt vuonna 2021? Hallintopäällikkönä toimii oikeustieteen maisteri, jolla ei ole kokemusta kuntapuolelta käytännössä lainkaan. Kunnanjohtaja on tehnyt työuransa puhtaasti puolustusvoimien palveluksessa ja saanut ensikokemuksensa kunnallishallintoon vasta nykyisessä pestissään. Tähän samaan listaan voidaan lisätä vielä elinvoimajohtaja, joka siirtyi Hattulaan Business Finlandin palveluksesta ja on myös aivan täydellinen untuvikko mitä kunnalliseen hallintoon tulee.
En missään tapauksessa halua aliarvioida nykyistä viranhaltijajohtoa ja heidän osaamistaan. Jokaisella heistä on omat vahvuusalueensa ja heidät on valittu virkoihinsa ihan perustelluista syistä. Kahta edellä mainituista olen ollut jopa itse valitsemassa. Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että juuri nyt hallinnollinen kokemattomuus on todella pahasti kumuloitunut johtoryhmän tasolla.
Henkilökohtaisella tasolla voin ihan suoraan sanoa, että luotan tällä hetkellä hallinnollisissa kysymyksissä vain ja ainoastaan talous- ja henkilöstöjohtajan osaamiseen. Seuraavaksi paras tietotaito löytyykin jo sitten luottamushenkilöiden puolelta. Normaalisti viranhaltijoiden pitäisi neuvoa päättäjiä byrokratian ja lakipykälien viidakossa, mutta Hattulassa tämä asia on kääntynyt viimeisen vuoden aikana pahasti päälaelleen. Luottamushenkilöt eivät ole saaneet minkäänlaista hallinnollista koulutusta, mutta niin vain heidän on pakko opastaa ja ohjata viranhaltijoita oikeiden ja hyväksyttävien menettelytapojen suuntaan. ?
Palataan Hämeen Sanomien kirjoitukseen ja erityisesti sen kolumniosioon. Jälleen kerran en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Lokakuun valtuustossa juuri käsiteltiin minun alkuvuodesta jättämääni aloitetta asiakirjajulkisuuteen liittyen. Puheenvuorossani (löytyy täältä) nostin esiin mm. sen, että minimivaatimus on, että pykäliä noudatetaan.
Mitä tapahtuu marraskuussa? Lehtiartikkelin mukaan selkeään ja yksiselitteisesti julkisuuslain mukaiseen tietopyyntöön ei ole vastattu. Ei edes sen jälkeen kun se on tehty toisen kerran. Ihan oikeasti – WTF? Jos toimittajan kertoma pitää paikkansa, niin kyse on virkavelvollisuuden rikkomisesta – ja vieläpä ihan tarkoituksellisesta sellaisesta.
Olen esittänyt huoleni Hattulan kunnan hallinnolliseen johtamiseen liittyen – paitsi edellä mainitun valtuustoaloitteen muodossa, myös useaan otteeseen epävirallisissa keskusteluissa. Olen kertaalleen yrittänyt visioida jopa mahdollista ratkaisukeinoa tähän ongelmaan. Lopullinen päätös asiassa on kuitenkin operatiivista toimintaa ja kuuluu viranhaltijoille. Jos johto haluaa jatkaa tiedostamatonta ja osin jopa tietoista hyvän hallinnon ja lakipykälien rikkomista, niin äärimmäisen vaikea “apua” on väkisin tyrkyttää. Selkeistä virkavirheistä on kuitenkin oltava seurauksensa. Julkisen sektorin toiminnassa tarkoitus ei koskaan pyhitä lainvastaisia keinoja. Se on periaate, josta ei saa – eikä edes voi – tinkiä.