Lepaan pyörätie – to be or not to be?

Hattulaan.fi -lehti haastatteli minua kuntamme kevyen liikenteen väylien tiimoilta (luettavissa täällä) ja luonnollisesti siinäkin haastattelussa sivuttiin tunnettua ikuisuuskysymystä, Lepaan pyörätietä.

Seudun asukkaat ansaitsisivat kevyen liikenteen väylän, se on selvä. Lepaan (tai Tyrvännön?) tie on kapea, mutkikas ja monin paikoin erittäin vaarallinen. Vaaramomenttia lisää entisestään monien autoilijoiden piittaamattomuus nopeusrajoituksista. Etenkin lasten kulkeminen kouluun kyseistä tietä pitkin ei ole mielestäni riittävän turvallista.
Pyörätien puolesta puhuu myös se, että Tyrväntöön asti rakennetun väylän myötä avautuisi todella hieno maisemareitti aina Aulangolta Petäykseen saakka. Se olisi poikkeuksellisen upea koko seudun mittakaavassa ja kesäaikaan käyttäjiä riittäisi aivan varmasti.

Miksi sitten kyseistä kevyen liikenteen väylää ei rakenneta? Pohjatiedoksi voidaan todeta, että kyseessä oleva tieosuus ei kuulu Hattulalle vaan sitä hallinnoi Uudenmaan ELY-keskus. Näin ollen myös sen yhteydessä olevan kevyen liikenteen väylän kuuluisi lähtökohtaisesti olla ELY:n hanke. Periaatteellisella tasolla tarve on huomioitu viraston päässä, sillä hanke kyllä löytyy ELY:n listoilta (kolmeen osaan pilkottuna). Ainoa ongelma on, että hankkeen kiireellisyysluokaksi on määritelty B, mikä käytännössä tarkoittaa “ei-ajankohtainen”. Uudenmaan ELY-keskuksen listoilla näitä B-luokan hankkeita on noin 400 miljoonan euron edestä ja tarveselvityksessä todetaan suoraan, että ELY-keskus ei osallistu näiden hankkeiden edistämiseen.

No, kuntien on joka tapauksessa mahdollista teettää näitä ELY-hankkeita myös oman rahoituksensa avulla. Tästä päästäänkin sitten itse asian ytimeen eli rahaan. Mitä kyseinen pyörätie tulisi maksamaan? En ole selvittänyt onko kunnassa tehty joskus alustavia laskelmia asian suhteen, mutta haarukoidaan nyt hintaluokkaa edes hieman näin amatöörivoimin. Ihan halvimmillaankin asfalttipintaisen pyörätien hinta lienee jossain 150 000 – 200 000 euron välissä per kilometri. Pälkäneentie – Tyrväntö -etäisyys on noin 12 kilometriä. Tuosta saadaan lukemaksi 1,8 – 2,4 miljoonaa. Seuraavaksi pitää huomioida, että kyseessä ei todellakaan tulisi olemaan mikään tasainen peltoväylä, vaan maaston ja tien muodot asettavat omat haasteensa. Entä sitten toinen ääripää? Kalleimmillaan olen kuullut puhuttavan jopa hinnasta miljoona euroa per kilometri, mutta silloin siihen on sisältynyt todella erikoisia olosuhteita kuten siltatyömaita. 500 000 euroa per kilometri voisi sen sijaan olla hieman “normaalimpi” vaikeiden olosuhteiden hinta. Sillä kalleusluokalla koko väylän hinnaksi tulisi 6 miljoonaa euroa. Todennäköisesti totuus on jossain tuolla välimaastossa ja oma, täysin hihasta ravistettu arvioni meneekin haarukkaan 4-5 miljoonaa euroa.

Onko Hattulalla sitten varaa tuollaiseen hankkeeseen? Otetaan pohjaksi hieman talouslukuja. Hattulalla oli 31.12.2016 lainaa 3733 euroa asukasta kohden. Se on paljon se. Koko maan tilastossa sillä pääsee luultavasti johonkin top-30 tai top-40 -osastolle. Esimerkiksi Janakkalalla vastaava luku oli 3092 euroa / asukas. Hattulan tämän hetken talousluvuilla kunnalla on varaa tehdä uusia investointeja n. 3 miljoonalla eurolla vuodessa, jotta lainakanta pysyisi ennallaan. Jokainen miljoonan euron lisäys (tai vähennys) investoinneissa nostaa (tai laskee) lainamäärää noin sadalla eurolla asukasta kohden. Ja paineita olisi siis pikemminkin pienentää velkaa kuin ottaa lisää. Muuten on mahdollista, että meille tulee noutaja korkojen noustessa. Ja sen noutajan nimi on todennäköisesti Hämeenlinna.

OK, fine. Helppo nakki, Lepaan pyörätie vie vain parin vuoden investointimäärärahat. Niin. Todellakin. Kahden vuoden investointimäärärahat ihan kokonaisuudessaan. Ja eihän tässä ollutkaan odottamassa kuin pari pientä projektia. Uusi terveysasema (mahdollisesti kunnan oma investointi) ja yläkoulun + lukion peruskorjaus (varmasti kunnan oma investointi). Noihin uppoaa helposti viiden vuoden ”vapaat” investointirahat. Ei muuta kuin pudotetaan ne molemmat Lepaan kevyen liikenteen väylän tieltä. Ja noiden lisäksi on toki paljon muitakin pienempiä rahareikiä, jotka jäävät yhtä lailla toteuttamatta. Toki aina voidaan miettiä olisiko nykyisessä palvelurakenteessa jotain karsittavaa. Esimerkiksi lukion lopettaminen toisi paitsi käyttömenojen säästöä niin myös tuo peruskorjausurakka halpenisi huomattavasti. Se on sitten puhtaasti mielipidekysymys kumpi on Hattulalle suurempi vetovoimatekijä, oma lukio vai Lepaan pyörätie?

Kuten rivien välistä voi varmaan lukea, vastaus kirjoituksen puolivälissä esitettyyn kysymykseen on omasta mielestäni täysin yksiselitteinen. Ei, Hattulalla ei ole varaa Lepaan pyörätien rakentamiseen. Siihen ei ole varaa nyt eikä luultavasti tule olemaan lähivuosi(kymmeninä). Tämä väylä olisi pitänyt rakentaa silloin kun kunta- ja valtiontaloudessa elettiin lihavia vuosia eli 1980-luvulla. Ajalla, jolloin rahaa oli käytössä “lähes rajattomasti” ja esimerkiksi koulumaailmassa oppilaat saivat omakseen kaikki opetuksessa käytetyt kirjat joka vuosi. Jälkiviisaus on helppoa eikä tämä tieto lohduta yhtään Lepaan asukkaita, mutta kuntatalouden tämän hetken faktat ovat melko julmia.

Oma mielipiteeni on selkeä niin isojen linjojen kuin myös tämän pyörätieasian osalta. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kuntien (ja erityisesti Hattulan) pitää keskittyä olemassa olevien palveluiden turvaamiseen. Pakollisia investointeja tulee väistämättä ja ne on tehtävä, mutta minkään ylimääräisen haaveiluun ei ole varaa. Kuten lehtihaastattelussakin totesin, kevyen liikenteen osalta se tarkoittaa nykyisten väylien järjestelmällistä ylläpitoa ja niihin liittyvien turvallisuusnäkökohtien huomioimista.

Loppuun heitän ilmoille vielä täysin villin vision. 🙂 Puhtaasti verovaroilla Lepaan kevyen liikenteen väylää tuskin rakennetaan, mutta onhan sitä olemassa muunkinlaista rahaa (enkä nyt tarkoita venäläisiä sijoittajia…). Suomen talous on saatu orastavaan kasvuun ja matkailu on koko ajan vahvistuva bisnesala. Jos kaikki matkailuyrittäjät välillä Aulanko – Tyrväntö saataisiin mukaan talkoisiin, niin jonkinlaisen osarahoituksen kanssa olisi huomattavasti helpompi lähestyä Hattulan (ja Hämeenlinnan?) päättäjiä. Kenties ELY:nkin mielenkiinto heräisi hieman harvinaisemman toteutustavan ja sen tuoman julkisuusarvon myötä? Mutta siis tämäkään malli ei olisi täysin ennenkuulumaton. Esimerkiksi Sipoossa vuonna 2014 Arla maksoi kolmasosan yrityksen tehtaan lähelle rakennetun kevyen liikenteen väylän kustannuksista.