Kesäkuun valtuusto (osa 1) – ylisuurten palkkojen ongelma

Viimeaikaisia blogikirjoituksiani lukeneet henkilöt saattoivat hieraista silmiään, kun Hämeen Sanomat uutisoi 17.6., että minä esitin valtuuston kokouksessa organisaatioasian käsittelyn siirtämistä. Olenhan keskittynyt aktiivisesti kannattamaan organisaatiomuutosta ja sen etenemistä. Uutinen pitää paikkansa, mutta se ei kuitenkaan missään tapauksessa tarkoita sitä, että olisin kääntänyt takkini. Totesin valtuustosalissakin (videolinkki puheenvuoroon), että Hattula tarvitsee ehdottomasti organisaatiouudistuksen. Minulle vain selvisi pari viikkoa sitten valtuustoinfossa, että uudistuksen toteutus ollaan tekemässä kestämättömällä tavalla ja siksi yritin puuttua asiaan.

Viranhaltijoiden antamien lausuntojen mukaan nykyiset toimialajohtajat aiotaan nimittäin siirtää uusiin virkoihin soveltamalla lakia kunnallisesta viranhaltijasta ja sen 24. pykälää. Asian pihvi on se, että kyseisen lainkohdan mukaan viranhaltijan palkka ei voi siirron yhteydessä laskea. En voi hyväksyä tätä tulkintaa kahdesta eri syystä lainopillisessa mielessä ja lisäksi se on täysin kestämätön ratkaisu myös taloudellisesta näkökulmasta katsottuna.

 

Tiivistetysti kyse on siis siitä, että toimialajohtajien – joiden virat siis lakkautetaan – palkat pysyvät vähintään nykyisellä tasolla, vaikka heidän tehtäväkenttänsä olisi jatkossa mikä tahansa. Näin ollen jos valtuusto myöhemmin päättää valita kokonaan uudet toimialajohtajat nykyisen organisaation ulkopuolelta, niin meillä on muutaman kuukauden päästä kolme ex-toimialajohtajaa, joista jokainen saa jopa 1500 – 2000 euroa/kk liian hyvää palkkaa tehtäviinsä nähden. Yksi heistä toiminee sosiaalipalvelupäällikkönä (vuonna 2018 keskimääräinen kokonaispalkka Suomessa oli 4855 e/kk), toinen johtavana rehtorina (6205 e/kk – opetuspäällikkö 5150 e/kk) ja kolmas mahdollisesti kaavoituspäällikkönä (4808 e/kk). Ja Hattulassa he kaikki siis saisivat luokkaa 6500 – 7000 e/kk.

Sivukulut huomioiden “ylimääräisten palkkojen” yhteissummaksi voi tulla jopa 100 000 euroa vuodessa. Tietenkin ongelma pienenee, jos uusiksi toimialajohtajiksi valitaan näitä omia ex-johtajia. Sellainen päätös ei kuitenkaan ole mitenkään selviö ja laskelmissa pitää aina mennä “worst case” -skenaarion mukaan. Ikinä ei saa syntyä tilannetta, jossa todetaan – hups, nyt kävi näin.

100 000 euroa on kahden työntekijän vuosipalkka. Talouden tasapainottamissuunnitelmissa se vastaa suunnilleen sitä, että koko henkilöstö lomautetaan kahdeksi päiväksi tai merkittävää osaa siitä mitä esimerkiksi lukion lakkauttamisella säästetään. Sata tuhatta euroa on oikeasti iso raha – varsinkin kun kyseessä on täysin turha kuluerä, joka voi pahimmillaan roikkua budjetissa vaikka 10 vuotta. Kyllä siinä tulevat kuntalaiset ja päättäjät kiittävät “vastuullisesta taloudenpidosta”. 😐

 

Talouden näkökulmasta ratkaisu on siis täysin järjetön. Lainopillisia ongelmia en avaa tässä kohtaa tarkemmin – perustelut voi halutessaan lukea tämän kirjoituksen lopusta. Siellä on kopio jättämästäni eriävästä mielipiteestä. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että työnantajan tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus työntekijöitä kohtaan joutuvat koetukselle, jos 99 prosentille henkilöstöstä maksetaan työehtosopimuksen mukaan ja sitten muutamalla yksilöllä palkka poikkeaa täysin yleisestä linjasta. Joku saattaisi käyttää tällaisesta järjestelystä jopa nimitystä “hyvä veli” -verkosto.

Oma ratkaisuehdotukseni tähän ongelmaan oli siis se, että asia olisi palautettu valmisteluun. Käytännössä elokuussa olisi käyty uudet YT-neuvottelut siltä pohjalta, että kunnalla on olemassa taloudelliset ja tuotannolliset perusteet toimialajohtajien irtisanomiseksi. Tässäkään skenaariossa ketään ei siis olisi ollut tarkoitus oikeasti irtisanoa. Kaikille kolmelle olisi edelleen osoitettu uudet virat ja kaikki olisivat olleet vapaita hakemaan toimialajohtajien paikkoja. Näin toimimalla olisi ainoastaan varmistettu se, että toimeenpano menee pykälien mukaan ja että organisaatiomuutoksen jälkeen kaikilla viranhaltijoilla on sellaiset palkat, jotka heille tehtävien mukaan kuuluvat.

YT-neuvottelut kestävät 14 päivää, kun puhutaan alle 10 henkilön irtisanomisesta. Valtuustokäsittely olisi siis voitu pitää elokuun lopussa ja ehdottamani ratkaisu ei olisi millään tavalla hidastanut uudistuksen käyttöönottoa. Tämä järjestely ei kuitenkaan sopinut valtuuston enemmistölle ja siksi saamme jatkossa nauttia ylisuurten palkkojen budjettivaikutuksista ja tasapainotamme taloutta senkin edestä jonkin muun sektorin sisältä.

 

Hattula ei kuitenkaan olisi Hattula, jos tämä olisi lopullinen totuus. 😀 Tässä on jo juhannuksenakin ehtinyt vettä virrata sen verran paljon Vanajassa, että katsotaan rauhassa mitä tuleman pitää. Tehdyillä päätöksillä ei ole vielä lainvoimaa enkä uskalla luvata mitään sen suhteen. Meillä kun tahdotaan noissa laillisuusasioissa pikkaisen – eikä edes niin pikkaisen – vedellä mutkia suoriksi. Organisaatiouudistusta tuskin perutaan, mutta toteuttamisen suhteen voi kenties olla vielä muutoksia luvassa.

 

Eriävä mielipide 

Hattulan kunnanvaltuusto 17.6.2020

§ 42 Hattulan kunnan organisaatiouudistus

 

Viranhaltijoiden antamien lausuntojen mukaan nyt päätetyssä organisaatiouudistuksessa nykyiset toimialajohtajat aiotaan siirtää uusiin virkoihin soveltamalla lakia kunnallisesta viranhaltijasta ja sen 24. pykälää. Kyseisen lainkohdan mukaan viranhaltijan palkka ei voi siirron yhteydessä laskea. Tämä ei ole hyväksyttävä tulkinta kahdesta eri syystä.

1) Laki kunnallisesta viranhaltijasta, § 24 ei voida soveltaa, jos irtisanomiseen vaadittavat perusteet täyttyvät

Hallituksen esityksen mukaan kyseistä lainkohtaa tulkitaan seuraavalla tavalla: 

“Mikäli työnantajalla olisi olemassa irtisanomisoikeus taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, nyt ehdotettua 1 momenttia ei sovellettaisi.” (HE 196/2002)

Myös asianajotoimisto Castren & Snellman Oy on tehnyt täsmälleen saman tulkinnan Järvenpään kaupungille antamassaan lausunnossa:

“On kuitenkin huomioitava, että KVhL:n taustalla olevan hallituksen esityksen HE 196/2002 mukaan edellä selostettua siirtämistä ei sovelleta edes siirtämisedellytysten täyttyessä, jos työnantajalla on mahdollisuus irtisanoa viranhaltija KVhL:n 37 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, sillä tällöin työnantajalla on velvollisuus tarjota muuta virkaa irtisanomisen vaihtoehtona.” (Muistio: Palvelujohtajan viran täyttäminen ilman julkista hakumenettelyä)

Hattulan organisaatiouudistuksessa toimialajohtajien nykyisiä virkoja ollaan korvaamassa alemman tasoisilla palvelualueen päällikön viroilla ja samalla kaikki toimialan johtamiseen liittyvät tehtävät (mm. talousarviovastuu ja johtoryhmätoiminta) ollaan siirtämässä kahteen uuteen toimialajohtajan virkaan. Näin ollen virkarakenne on muuttumassa niin oleellisesti, että taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste on olemassa. 

Kuten edellä on esitetty, laki kunnallisesta viranhaltijasta § 24 ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tällaisessa tilanteessa.

 

2) Työnantaja ei kohtele työntekijöitään oikeudenmukaisesti

Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu oikeudenmukaisuusperiaatteen toteuttaminen eli kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Mikäli kokonaistyöajassa olevien toimialajohtajien erikseen neuvoteltu kokonaispalkka siirretään maksettavaksi normaalia työaikalakia noudattavasta työtehtävästä, se on merkittävästi korkeampi kuin kunta-alan virkaehtosopimuksen mukainen tehtäväkohtainen palkkahinnoittelu. Näin ollen on mahdollista, että täsmälleen samasta tai muuten vertailukelpoisesta työtehtävästä maksetaan työntekijöille täysin erilaista palkkaa. Se on oikeudenmukaisuusperiaatteen vastaista eikä siten hyväksyttävissä.

 

Edellämainituista syistä johtuen organisaatiouudistus olisi pitänyt palauttaa valmisteluun ja suunnitella toteutus virkarakenteen muutosten osalta kokonaan eri tavalla .

Mikko Sabel