Hattulan toimintakulttuuria ja erityisesti luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kireitä välejä on puitu viime aikoina melko avoimesti julkisuudessa (HäSa 20.12 ja HäSa 11.1. – pahoittelen maksumuuria). Tästä syystä minäkin päätin kertoa vielä aiempaa laajemmin oman näkemykseni asioista. Olen kuitenkin nyt jo yli 2,5 vuotta katsellut tätä touhua sisältäpäin ja minulle on muodostunut selkeä näkemys mitkä asiat kuntamme poliittisessa toimintakulttuurissa ovat tällä hetkellä pahiten pielessä.
Osa ihmisistä voi olla sitä mieltä, että omaa pesää ei kannata julkisesti liata. Itse taas koen, että tietyt perusasiat pitää olla kunnossa ja epäkohtien tarkoituksellinen piilottelu ei auta ketään. Esimerkiksi tässä kirjoituksessa esille nostettavat epäkohdat ovat olleet olemassa valtuustokauden alusta saakka. Solmut eivät ole siis kohta kolmessa vuodessa sisäisesti auenneet. Mielestäni on korkea aika ottaa järeämmät aseet käyttöön ja viedä asioita eteenpäin myös julkisen paineen avulla.
1) Poliittinen valtapeli menee yhteistyön edelle
Se nyt ei liene mikään salaisuus, että itseäni ärsyttävät suuresti erilaiset poliittiset lehmänkaupat ja yksinkertaistenkin asioiden kääntäminen puoluepoliittiseksi valtataisteluksi. Hattulassa taistelua ei käydä pelkästään puolueiden välillä, vaan jopa ryhmien sisällä kuohuu niin pahasti, että se vaikuttaa koko luottamushenkilöorganisaation toimintakykyyn. Tällainen toimintakulttuuri lienee kuitenkin edelleen enemmän sääntö kuin poikkeus kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa – kaikkialla Suomessa.
Valtapelilaiva uppoaa hitaasti (mutta varmasti) ja sen tosiasian kanssa on vain elettävä. “If you can’t stand the heat, stay out of kitchen.” Tärkeintä on pitää huoli siitä, että vie toimintakulttuuria omalta osaltaan terveempään suuntaan eikä missään tapauksessa lähde suhmurointiin mukaan – pienissäkään määrin.
2) Asioiden valmistelu viranhaltijoiden toimesta on usein luvattoman heikkotasoista
Olen kirjoittanut tästä aiheesta lukuisia kertoja blogissani. Esimerkiksi tässä tapauksessa asiakirja ei yksinkertaisesti täyttänyt mitään sille normaalisti asetettavia vaatimuksia. Samaan asiakokonaisuuteen liittyen kerron täällä miten luottamushenkilöiden pyytämiä lisäselvityksiä ei tehty ajallaan ja miten valmisteluasiakirjoja ei läheskään aina toimiteta riittävässä laajuudessa päättäjille asti. Tässä tapauksessa puolestaan kävi niin, että alkuperäinen valmisteluasiakirja muutti merkittävästi muotoaan sen jälkeen, kun minä tein itse selvityksiä asiaan liittyen ja tiedotin avoimesti “oman valmisteluni” tuloksista. Täällä voi halutessaan tutustua sellaiseen esimerkkiin, jossa valmisteluvaiheen laskelmat olivat täysin utopistisia jo lähtökohtaisesti ja sellaisiksi ne myös jälkikäteen varmistuivat.
Eli kyllä. Olen samaa mieltä kuin kunnanhallituksen puheenjohtaja Hämeen Sanomien haastattelussa – Hattulassa viranhaltijat sekaantuvat päätöksentekoon. Se tapahtuu nimenomaan puutteellisen ja heikkotasoisen valmistelun kautta. Onko toiminta tahallista vai tahatonta, tietoista vai tiedostamatonta – siihen en ota kantaa. Joka tapauksessa se johtaa väistämättä siihen, että luottamushenkilöt sekaantuvat valmisteluun. Meidän on pakko, koska valmistelu ei ole muuten riittävän kattavaa ja avointa objektiivista päätöksentekoa varten. Näinhän asian ei kuuluisi missään tapauksessa olla, mutta minkäs teet.
3) Luottamushenkilöiden tekemiä päätöksiä ei noudateta tai toimeenpanossa hidastellaan tarpeettomasti
Tämä on – jos mahdollista – vieläkin radikaalimpi ongelma. Kuntien tilintarkastuskertomukseen kirjataan yleensä että “kunnan hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti”. No, minä jätin vajaa viikko sitten tarkastuslautakunnalle oman muistioni kyseiseen lauseeseen liittyen. Listasin siinä seitsemän kohtaa valtuuston päätöksistä koskien vuotta 2019, joita ei ole asianmukaisesti toimeenpantu. Osa niistä on päivänselviä laiminlyöntejä, osa ehkä hivenen tulkinnanvaraisia – mutta huonoa toimeenpanoa joka tapauksessa. Koko listaus löytyy tämän tekstin lopusta.
Vuonna 2019 valtuuston kokouksissa oli yhteensä 81 pykälää. Niistä vähintään puolet oli kokouksen käsittelyjärjestyksiä, ilmoitusasioita ja tiedoksiantoja, luottamushenkilöiden valintoja yms. ei-konkreettisia-toimenpiteitä vaativaa byrokratiaa. Arvioisin, että varsinaista toimeenpanoa vaativia päätöksiä viime vuonna tehtiin ehkä maksimissaan nelisenkymmentä? Jos minä yksittäisenä valtuutettuna löydän pienellä läpikäynnillä ongelmia niistä yli 15% kohdalla, niin kyse ei todellakaan ole pelkästään pilkun viilaamisesta ja sattumasta vaan ihan rakenteellisesta ongelmasta.
Tällä hetkellä tämä asia – kuten siis koko vuoden 2019 käsittely – on tarkastuslautakunnan vastuualueella. Odotan mielenkiinnolla millä tavalla he tulevat reagoimaan asiaan. On selvää, että jos epäkohdat sivuutetaan ilman minkäänlaisia toimenpiteitä, niin siinä tapauksessa aion pyytää oikeuskanslerilta näkemystä sekä itse asiasta että myös tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toiminnasta. Valtuusto johtaa kuntaa ja sen päätöksiin on suhtauduttava äärimmäisellä vakavuudella. Päätösteksteissä mainittujen asioiden toimeenpanon pitäisi olla ensimmäisenä viranhaltijoiden tehtävälistalla.
—
6.3.2019 § 4 Valtuustoaloite Kotirinteen asuinalueen aluepysäköintikiellon poistaminen
“Kunnanvaltuusto
-merkitsee valtuustoaloitteen ja siihen annetun vastauksen tietoonsa saatetuksi ja;
-toteaa, että aloite aiheuttaa seuraavan toimenpiteen:
Kotirinteen asuinalueen aluepysäköintikieltomerkkeihin asetetaan lisäkilvet osoittamaan alueella sallittavaa neljän (4) tunnin kadunvarsipysäköintiä kello 8 – 22 välisenä aikana.
Edellä mainitut liikennemerkkimuutokset suoritetaan Kotirinteen alueella keväällä 2019.”
- Valtuuston päättämää toimenpidettä eli liikennemerkkimuutoksia ei ole toteutettu päivämäärään 12.1.2020 mennessä.
—-
6.3.2019 § 8 Kuntalaisaloite: Kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen Parolan lukion tulevaisuudesta
“Kunnanvaltuusto päättää seuraavaa: Kuntalaisten näkemys selvitetään epävirallisella kuntalaiskyselyllä. Aloitteessa esitettyä kansanäänestystä ei järjestetä.
Kuntalaiskyselyssä on kysymykset säästökohtaista ja elinvoimasta.”
- Valtuuston päättämää kuntalaiskyselyä ei ole järjestetty päivämäärään 12.1.2020 mennessä. Valtuutetuille ei ole myöskään esitetty minkäänlaista suunnitelmaa sen järjestämisestä vuoden 2020 aikana.
—
14.5.2019 § 15 Valtuustoaloite kevyenliikenteenväylien rakentamisesta Tyrvännöntien ja Merventien varteen
“Kunnanvaltuusto
-merkitsee valtuustoaloitteen ja siihen annetun vastauksen tietoonsa saatetuksi; ja
-toteaa, että talousarvion 2020 yhteydessä selvitetään mahdollisuutta toteuttaa hanketta osina.”
- Vuoden 2020 talousarvion käsittelyn yhteydessä valtuutettuja ei informoitu millään tavalla asiaan liittyvästä selvitystyöstä tai selvityksen tuloksista.
—
14.5.2019 § 28 Valtuustoaloite loma-asunnot pysyvään asuinkäyttöön
14.5.2019 § 31 Valtuustoaloite kylien elinvoiman puolesta
- Hattulan voimassa olevan hallintosäännön mukaan: “Aloite on käsiteltävä kuuden kuukauden kuluessa vireilletulosta.” (§ 135 Valtuutettujen aloitteet) Molemmat aloitteet on lähetetty kunnanhallituksen toimesta elinvoimajaoston valmisteltavaksi, mutta niitä ei ole millään tavalla käsitelty kyseisessä toimielimessä 12.1.2020 mennessä (lähes 8 kk vireilletulosta).
—
19.6.2019 § 37 Parolan yhtenäiskoulun uudet tilat
“Kunnanvaltuusto päättää seuraavaa:
Parolan yhtenäiskoulun tilatarveasian ratkaisu haetaan Juteinin koulun ympäristöstä nyt käynnistettävän kaavamuutoksen yhteydessä. On pikaisesti tutkittava, kannattaako osa rakentaa hiekkaparkille ja myöhemmin lisää Mierolanpellon puolelle vai onko järkevää suunnata koulurakentaminen suoraan Mierolanpellon puolelle ja osoittaa parkkialue yksityiselle päiväkotitoimijalle jo tässä vaiheessa. Näin toimien saadaan Juteininalue tehokkaaseen varhaiskasvatus- ja koulukäyttöön ja päätoiminnot keskustan alueelle. Samalla ns. luontaisen poistuman kautta vapautuu suhteellisen nopeasti nykyinen yläkoulun alue kehitettäväksi asumiskäyttöön. Oppilasmäärät tulevat merkittävästi vähenemään jo kymmenen vuoden kuluttua, joten nyt tehtävillä ratkaisuilla on oltava vahva tulevaisuusperspektiivi.
Akuuttia tilantarvetta voidaan osaltaan helpottaa ottamalla koululta sivistystoimiston tilat koulukäyttöön ja joustamalla tila-asiassa lukion, yläkoulun ja Parolan alakoulujen kesken.”
- Asian jatkokäsittelyssä esittelytekstiin tuli seuraava lisäys: “Asemakaavoituksen yhteydessä on muodostunut käsitys, että Parolan yhtenäiskoulun tilatarve pystytään toteuttamaan kaikkinensa Juteinin koulun hiekkaparkkipaikalle edellyttäen, että voidaan toteuttaa kaksikerroksinen rakennus.” Valtuuston 19.6. tekemässä päätöksessä erikseen mainittua Mierolanpellon aluetta ei siis ole missään vaiheessa otettu selvitystyön osaksi tai ainakaan valtuutettuja ei ole informoitu tällaisesta selvityksestä.
- Sivistystoimiston tiloja ei ole otettu koulukäyttöön 12.1.2020 mennessä, vaikka tilantarve on ollut erittäin akuutti lukuvuoden alusta asti. Useita tiloja on asetettu käyttökieltoon, viimeisimmät marraskuussa (sivistysltk 20.11.). Kyseisten tilojen toiminnalle (erityisopetus, opinto-ohjaus) ei ole pystytty osoittamaan tuon päivämäärän jälkeen minkäänlaisia väistötiloja ja silti edelleenkään ei ole olemassa suunnitelmaa sivistystoimiston käyttöönotosta.
—
Vuoden 2019 talousarvio: Sivistystoimiala, kohta 8.3.2 – Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet
“Talousarviovuoden 2019 tavoite: Kouluverkon ja varhaiskasvatuksen rakenteen linjaaminen pidemmälle tulevaisuuteen”
- Kouluverkkoselvitys on käynnistetty sivistyslautakunnassa 20.11.2019 ja varhaiskasvatuksen osalta selvitystyötä ei ole käynnistetty lainkaan sivistyslautakunnan toimesta. Talousarvion yhteydessä päätettyä sivistystoimialan sitovaa toiminnallista tavoitetta ei ole edes yritetty toteuttaa vuoden 2019 loppuun mennessä.