Vastine huomautukseen ja kantelu oikeusasiamiehelle

Tässä kirjoituksessa käsitellään nyt sitten tämä huomautusasia loppuun. Kuten aiemminkin totesin, seison sataprosenttisesti aiemman kirjoitukseni takana enkä näe siinä mitään sellaista, johon työnantajalla olisi oikeus puuttua. Pikemminkin päinvastoin. Koen, että annetulla huomautuksella loukataan minun sananvapaudellista perusoikeuttani ja samalla yritetään rajoittaa mahdollisuuksiani poliittiseen vaikuttamiseen. Antamani vastine (joka löytyy kirjoituksen lopusta) ei aiheuttanut mitään toimenpiteitä työnantajan taholta, joten olen siirtänyt asian puolueettoman toimielimen käsiteltäväksi eli tehnyt asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tällaisessa tapauksessa, jossa näkemykset huomautuksen aiheellisuudesta poikkeavat toisistaan näin radikaalisti, on parasta, että ulkopuolinen laillisuusvalvoja antaa oman objektiivisen lausuntonsa asiassa.

Käytän tietoisesti termiä “työnantaja” enkä sysännyt kantelussakaan vastuuta yksittäiselle virkamiehelle, koska toimitin vastineen (ja perumisvaatimuksen) myös niille henkilöille, jotka ovat organisaatiorakenteessa huomautuksen antajan yläpuolella. Huomautusta ei esimiesten toimesta peruttu, joten kyse ei ole enää missään nimessä yksittäisen henkilön omavaltaisesta toimenpiteestä vaan työnantaja seisoo kokonaisuudessaan tämän päätöksen ja huomautuksen aiheellisuuden takana.

Oikeusasiamies on antanut useampia päätöksiä opettajien sananvapautta koskevissa asioissa. Otetaanpa yksi esimerkki – Tamperelainen opettaja kirjoitti 2013 Aamulehteen mielipidekirjoituksen, jossa hän ruoti melko kovin sanankääntein niin työnantajaa kuin oman ammattiryhmänsä edustajia. Kirjoituksessa puhuttiin mm. luonnehäiriöisistä ja alalle sopimattomista opettajista sekä arvosteltiin koulun puuttumattomuutta havaittuihin epäkohtiin. Vaikka kirjoitus oli tehty yleisellä tasolla, monet oppilaiden vanhemmat pystyivät tunnistamaan koulun ja henkilöt, joita kirjoituksessa arvosteltiin. Oikeusasiamiehen lausunto tästä tapauksesta oli, että kaupunki loukkasi opettajan sananvapautta antaessaan kirjallisen varoituksen.

Jos tätä peilataan omaan kirjoitukseeni, niin mielestäni ero on selkeä. Minä en ole kohdistanut minkäänlaisia moitteita henkilöihin, puhumattakaan siitä että arvostelisin heidän henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. Olen kritisoinut ainoastaan epätarkkoja ja huonosti valmisteltuja laskelmia. Tapauksissa on myös muitakin merkittäviä eroavaisuuksia. Yksi on se, että Tampereen tapauksessa kirjoitus on julkaistu laajalevikkisessä sanomalehdessä, ja minun kirjoitukseni taas omassa poliittisessa blogissani, joka tavoittaa maksimissaankin vain joitakin satoja ihmisiä. En voi sille mitään, mutta itse pidän lähinnä naurettavana väitettä, jonka mukaan olisin rikkonut kirjoituksellani lojaliteettivelvoitetta.

Lojaalisuusväitteen järjettömyydestä kertoo myös se, että olen parhaani mukaan yrittänyt pitää asiat pois julkisuudesta ja pyrkinyt vaikuttamaan asioihin organisaation sisältä päin. Olen keskustellut epäkohdista suoraan perusopetuksen virkamiesten kanssa ja olen pyrkinyt antamaan luottamushenkilöille oikeaa ja ajantasaista tietoa päätösten tueksi. Tulos on kuitenkin toistaiseksi ollut käytännössä pyöreä nolla.

Se, että olen tuonut asioita myös julkisesti esille johtuu puhtaasti siitä, että kuntalaisilla on täysi oikeus tietää päätösten taustoista sekä päätöksiin liittyvistä kustannuksista ja toiminnallisista vaikutuksista. Politiikassahan kaikki perustuu lopulta pelkästään arvovalintoihin. Laitetaanko rahaa kouluun vai terveyskeskukseen, nostetaanko veroäyriä vai ei. Jos tietyistä rakenteista ja päätöksistä halutaan pitää kiinni hinnalla millä hyvänsä, sekin on puhdas arvovalinta. Kaikilla valinnoilla on kuitenkin aina hintansa. Jokainen yhteen asiaan kohdistettu euro on jostain muualta pois ja päättäjien pitää pystyä perustelemaan omat valintansa. Minä pyrin kirjoituksissani tuomaan esille omaa arvomaailmaani sekä niitä faktoja, joihin omat päätökseni perustuvat. Kuntalaiset saavat sitten vetää omat johtopäätöksensä siitä onko minun arvomaailmani lähellä heidän omaansa vai ei.

Yhtä kaikki, toivon että kirjoituksistani on välittynyt ja välittyy se, että minun arvomaailmani pohjana ovat toimivat peruspalvelut. Kuntaa pitää ajatella kokonaisuutena eikä mitään osa-aluetta saa ylikorostaa, mutta kaikki tietävät, että yksi merkittävimmistä kunnan palveluista on hyvätasoinen perusopetus. Se, että minun panokseni perusopetuksen hyväksi palkitaan työnantajan toimesta kurinpitotoimilla, kertoo kenties jostakin. Jokainen voi itse päätellä, mistä.

 

No, minä jatkan joka tapauksessa perusopetuksen puolustamista ja politiikan tekemistä entiseen malliin ja työnantaja tekee omat ratkaisunsa. Jos siellä suunnalla katsotaan minun edelleen rikkovan lojaliteettivelvoitetta, niin minä en mahda sille mitään. Mutta mitä ihmisten perusoikeuksiin tulee, minä luotan kyllä suomalaisen oikeusjärjestelmän toimivuuteen ja olen valmis oikeuksistani myös taistelemaan. Nähtäväksi siis jää, kumpi tapahtuu ensin, a) oikeusasiamies antaa päätöksensä kanteluasiassa vai b) minun irtisanomistani käsitellään hallinto-oikeudessa.

Laitan vielä tähän loppuun nähtäville oman kirjallisen vastineeni huomautukseen liittyen. Olen sensuroinut sieltä pari kohtaa, koska minulla ei edelleenkään ole mitään tarvetta henkilöidä asioita tarpeettomasti.

 

”Tämä on vastine 20.2.2018 työnantajalta saamaani suulliseen huomautukseen.

Huomautuksen perusteena toimii yksi yksittäinen lause 11.2.2018 verkko-osoitteessa www.mikkosabel.fi julkaistussa blogikirjoituksessa. Kyseinen verkkosivusto ja blogi ovat olemassa puhtaasti poliittista vaikuttamista varten. Verkkosivuston alustana toimii Vihreän liiton alaiselta toimijalta hankittu verkkosivupaketti, ja sivuilla on runsaasti linkkejä ja mainintoja poliittisesta yhteydestä.

Huomautuksen perusteena käytetty blogikirjoitus on otsikoitu: “Opettajien aliarvostettu ammattitaito” ja se käsittelee poliittisten päättäjien asennetta sekä ennakkoluuloja opettajia kohtaan. Asiaa käsitellään pääasiassa paikallisessa kontekstissa. Kirjoituksessa ei kuitenkaan käsitellä millään tavalla työnantajan asennetta opettajien ammattitaitoa kohtaan.

Huomautuksen perusteena oleva lause on seuraavanlainen: ”Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että päättäjät eivät ota päätään pois pensaasta siinäkään tapauksessa, että virkamiesten luvut pystytään haastamaan ja jopa todistamaan täysin hihasta ravistetuiksi.” Jopa asiayhteydestä irroitettuna on täysin selvää, että tämän kyseisen lauseen ydinviesti ja kritiikki ei kohdistu työnantajaan vaan nimenomaan poliittisiin päättäjiin. Työnantajan osalta lauseessa ei yksilöidä ketään, vaan puhutaan ainoastaan yleisellä tasolla virkamiehistä. Olen julkisesti kritisoinut useampien Hattulan sivistyspuolen virkamiesten tekemiä laskelmia, joten tältä osin lauseen ei voida katsoa sisältävän edes minkäänlaista piiloviestiä. “Hihasta ravistaminen” puolestaan on ilmaisu, jota käytetään usein kuvaamaan puhdasta “arvaamista”, mutta etenkin akateemisissa yhteyksissä se tarkoittaa yleensä ns. “valistunutta arvaamista” eli ammattitaitoon ja kokemukseen perustuvaa arviota, jossa kaikkia tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ei ole täsmällisesti otettu huomioon.

Kirjoittamassani blogitekstissä pyritään viestittämään, että virkamiesten laskelmat ovat huolimattomasti tehtyjä eikä niissä ole huomioitu kaikkia vaikuttavia tekijöitä. Kirjoituksessa ei millään tavalla esitetä syytöksiä mistään vakavammasta rikkeestä, jollaisia voisivat olla esimerkiksi valehtelu tai laskelmien tahallinen väärentäminen. En myöskään esitä blogikirjoituksessa perättömiä väitteitä, koska on täysin kiistatonta, että poliittisille päättäjille on virkamiesten toimesta esitetty laskelmia, jotka sisältävät virheellisiä oletuksia. Tällaisia virheitä löytyy mm. XXX:n esittämästä aineistosta opettajakohtaisiin tuntimääriin liittyen ja YYY:n esittämästä arviosta yhden opetustunnin hintaa koskien.

Edellä mainittujen perusteluiden pohjalta totean, että kirjoittamani blogikirjoitus ei millään tavalla riko työntekijän lojaliteettivelvoitetta, vaan se on normaalia poliittista vaikuttamista ja kuuluu kaikilta osin sananvapauden piiriin. Tästä syystä minulle 20.2.2018 annettu suullinen huomautus on täysin aiheeton ja vaadin, että kyseinen huomautus perutaan.

21.2.2018
Mikko Sabel”