Parolan keskustan kehittäminen on asia, joka on aiheuttanut keskustelua jo usean vuoden ajan. Tässä taannoin aloin miettimään, että asian eteen pitäisi vihdoinkin tehdä jotain konkreettista. Parolassa on siinä mielessä poikkeuksellinen tilanne, että keskusta-alueella on erittäin paljon elinkaarensa loppuvaiheessa olevaa rakennuskantaa ja sitä kautta mahdollisuuksia olisi jopa erittäin radikaaleihinkin uudistuksiin. Juuri nyt suunnitteilla on parikin isomman luokan hanketta ja ne tulevat piirtämään ainakin jonkinlaisia suuntaviivoja tulevaisuuden keskustasta.
Itselleni tuli ensimmäisenä mieleen ajatus ammattilaisille kohdennetusta suunnittelukilpailusta. Tämä ei siis suinkaan ole mikään epäluottamuslause kunnan asukkaita kohtaan. Luonnollisesti pallo voitaisiin heittää saman tien myös kuntalaisille ja pitää täysin avoin kilpailu. Ammattilaisilla on kuitenkin sellaista kokonaisvaltaista näkemystä ja osaamista, jota löytyy harvalta kuntalaiselta. Olen itse paininut vastaavan asian kanssa pienemmässä mittakaavassa mm. omakotitalon pihasuunnittelun muodossa. Kun piharakentaminen tuli ajankohtaiseksi, vaimoni oli vankkumattomasti ammattilaisen tekemän pihasuunnitelman kannalla. Minulla luonnollisesti oli päällimmäisenä mielessä omakotitalorakentajan perusperiaate “teen-itse-ja-säästän”. Periaate, josta kiinni pitäminen tarkoittaa pahimmassa tapauksessa paitsi ajan- niin myös rahanhukkaa. 😀
No – vaimo sai lopulta tahtonsa lävitse ja hyvä niin. Emme toki toteuttaneet pihaa täsmälleen pihasuunnitelman mukaisessa muodossa, mutta se toimi pohjana, jota itse täydensimme ja viilasimme. Mielestäni tämä on se tapa, jolla suunnitteluprosesseissa päästään parhaaseen lopputulokseen. Ammattilaiset esittävät oman näkemyksensä suunnittelun pohjaksi ja sitä sitten muokataan asianosaisten esille nostamien yksityiskohtien avulla.
Tiedän, että vastaavan tyyppisiä suunnittelukilpailuja on laitettu pystyyn lukuisissa Suomen kunnissa, joten sinällään mistään “uudesta” ideasta ei ole kysymys. Etenin asiassa jo sille tasolle, että lueskelin pohjatietoa noista muualla järjestetyistä kilpailuista ja hahmottelin syntyviä kustannuksia. Toteutustapoja on monia, mutta jos tarkoituksena on saada laadukkaita osallistujia ja suunnitelmia, pelkästään palkintoihin pitää varata 30 000 – 50 000 euroa. Iso summa toki, mutta ei kuitenkaan mikään kohtuuton rasite kunnan taloudelle, kun toisessa vaakakupissa on kuntakeskuksen kehittäminen seuraavien vuosikymmenten aikana.
Olin jo vakavasti harkitsemassa kissan nostamista pöydälle ja valtuustoaloitteen tekemistä suunnittelukilpailuun liittyen, mutta sitten tämä sama aihe eli Parolan keskustan kehittäminen nostettiin esille myös kunnanhallituksen pöydän äärellä. Pakko myöntää, että siinä vaiheessa kun koko keskusta-alueen kaava heijastetaan kerralla seinälle, monet asiat näyttäytyvät kokonaan uudessa valossa.
Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi nykyisiin tielinjauksiin. Olen asunut n. 30 vuotta Parolassa ja nytkin ajan lähes päivittäin autolla keskusta-alueella, mutta en ole koskaan miettinyt tieverkkoa sen tarkemmin. Henkilökohtainen näkemykseni on, että nykyiset keskustan tielinjaukset ovat erittäin onnistuneet ja toimivat. Parolassa on selkeä “ohitustie” ja erillinen kylänraitti. Tämä malli rauhoittaa keskusta-alueen liikennettä oikealla tavalla. Kevyen liikenteen osalta on vielä parannettavaa, mutta sellaiset toimenpiteet eivät vaadi mitään radikaalia uutta ajattelua tai kaavan päivittämistä. Pikemminkin päinvastoin. Autojen turhan vapaata kulkua liikekiinteistöjen ympäristössä (ja etenkin kiinteistöstä toiseen) tulisi rajoittaa jo pelkästään sen takia, että nykyisen kaavan henki toteutuisi. Myöskään kevyen liikenteen vaaranpaikat Hattulantien varressa eivät ratkea kaavoituksen avulla. Niihin tarvitaan turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä kuten uusia alikulkuja ja se taas vaatii yksinkertaisesti riihikuivaa rahaa.
Toinen huomioni kohdistui tonttijakoon ja tonttien omistussuhteisiin. Minulle selvisi, että keskustan maapohja on hyvin pitkälti yksityisessä omistuksessa ja sitä kautta kunnan mahdollisuudet “määritellä” keskustan kehittämislinjoja ovat kohtuullisen rajalliset. Toki mikään ei ole mahdotonta, mutta huomattavasti nopeammin ja sujuvammin tulosta saadaan aikaiseksi, mikäli nykyisten maanomistajien kesken löydetään yhteinen näkemys kuntakeskuksen kehittämisestä ja sen suuntaviivoista.
Oma mielipiteeni siis on, että kokonaisuutena Parolan keskustan tämänhetkinen pohjarakenne on hyvä ja toimiva, enkä itse lähtisi tässä tilanteessa hakemaan mitään suuria uudistuksia kaavoituksen kautta. En siis edelleenkään sulkisi pois suunnittelukilpailun mahdollisuutta, mutta sen tulisi keskittyä maisemalliseen puoleen eikä kaavoitusteknisiin ratkaisuihin. Tulevaisuudessa tehtävien rakennusten sijoittelussa ja arkkitehtuurisessa suunnittelussa pitää ehdottomasti olla jokin selkeä visio. Jos vuosina 2018-19 ei järjestetä mitään suunnittelukilpailua eikä muillakaan tavoilla vedetä suuntalinjoja lukkoon, niin vähintä mitä voidaan tehdä on periaatepäätös siitä, että yhtään rakennuslupaa keskusta-alueelle ei myönnetä ennen kuin jonkinlainen näkemys ja kokonaiskuva alueen tulevasta ulkoisesta olemuksesta on olemassa (ja myös kirjattuna johonkin). Pahin skenaario on nimittäin se, että jokainen maanomistaja hakee yksitellen rakennusluvan oman mielensä mukaan ja 10 vuoden päästä katsotaan ympärille ja todetaan, että “Jaahas – tällainen tästä uudesta Parolan keskustasta nyt sitten tuli.”
Keskustan kehittämiseen liittyy maisemallisen aspektin lisäksi kiinteästi myös tulevien rakennusten käyttötarkoitukset. Tiloja ei voi lukita vain yhdenlaiseen käyttöön vaan niiden pitää olla muunneltavia ja soveltua mahdollisimman monipuoliseen toimintaan, jotta nykyisen kaltaiselta keskustan autioitumiselta vältytään. Yhteistoiminta ja käyttöasteen kasvattaminen ovat näkökulmia, jotka täytyy ottaa todella vahvasti huomioon jos ja kun nykyisen seurakuntatalon tilalle lähdetään rakentamaan uutta vastaavaa tilaa. Tyytyväisenä otin vastaan tiedon siitä, että kunnalla on pyrkimystä keskustella seurakunnan kanssa ainakin jonkinlaisesta yhteistyöstä tilojen käytön suhteen. Itse en kuitenkaan tyytyisi mihinkään pienimuotoiseen “alivuokralaisuuteen”. Tässä olisi nyt ainutlaatuinen mahdollisuus hakea todellista synergiaa ja rakentaa aidosti molempia osapuolia palvelevat tilat. Harva on kai kuitenkaan sitä mieltä, että Pappilanniemi on pitkän tähtäimen ratkaisu kunnan palvelukeskuksena? Itse en näe mitään estettä sille etteivätkö kunnalliset palvelut voisi sijaita seurakunnan toimintojen kanssa saman katon alla. Niinhän ne nytkin toimivat. Nuorisotyöstä puhumattakaan. Kunnan ja seurakunnan työntekijät painavat hommia ihan saman nuorison parissa eikä ole mitään järkeä, että teinit kokoontuvat tilanteesta ja maailmankatsomuksesta riippuen eri puolella keskustaa. Etenkin kun vaihtoehtona olisi, että kaikki kunnan nuoret kokevat yhden ja saman paikan omakseen. On selvää, että samassa rakennuksessa voi (ja pitää) olla erilaisia tiloja ja ajankohtia hengelliselle ja vähemmän hengelliselle toiminnalle, mutta yhtä kaikki, se olisi THE PAIKKA. Se, josta kaikki hattulalaisille nuorille tärkeät aikuiset löytyvät. Taloudellisen ja toiminnallisen synergian lisäksi tällainen järjestely olisi omiaan lisäämään nuorten suvaitsevaisuutta toisiaan kohtaan ja kuka ties mitä kaikkea muuta. Nyt viisaat päät yhteen kunnassa ja seurakunnassa, eikös joo. En ole mitenkään katkera, jos varastatte tämän idean. 😉