Ensi vuoden talousarvion rakentaminen on ollut jo pitkään täydessä vauhdissa. Sen yksityiskohdat eivät ole julkisia näin valmisteluvaiheessa, mutta haluan siitä huolimatta nostaa sieltä esille yhden asian jo nyt. Alkuperäinen tarkoitukseni oli yrittää vaikuttaa tähän asiaan pelkästään “sisältä päin”, mutta nyt näyttää siltä, että julkiselta keskustelulta tuskin vältytään. Tästä syystä kaikki faktat ja näkökulmat pitää tuoda esille ajoissa. Tällä hetkellä kuntalaisilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa poliitikkojen mielipiteisiin ja sitä kautta talousarvion sisältöön. Sitten kun päätökset on tehty siirrytään jälkiviisastelun puolelle ja asioiden ruotiminen on koko lailla turhaa. Joudun kuitenkin tässä kirjoituksessa tukeutumaan ainoastaan julkisesti tiedossa oleviin asioihin ja olemassaoleviin päätöksiin eli ihan kaikkea en voi avata. Koettakaa siis kestää pieni salamyhkäisyys. 🙂
Sivistyslautakunta hyväksyi oman toimialansa osuuden talousarviosta 4.10. pidetyssä kokouksessa. Tämän talousarvioesityksen mukaan perusopetuksen kuluja on tarkoitus karsia todella merkittävästi. Pöytäkirjassa oleva taulukko kertoo, että vähennystä tämän vuoden talousarvioon verrattuna olisi 90 000 euroa. Iso luku, mutta se nyt olisi ehkä vielä siedettävän rajamailla. Ikävä kyllä se ei ole koko totuus. Kuten samaisen taulukon alapuolella todetaan, sivistystoimi on hakenut tämän vuoden talousarvioon 200 000 euron lisäystä perusopetuksen puolelle. Näin ollen kokonaissäästöä tähän vuoteen verrattuna pitäisi saada raavittua 290 000 euroa. Nyt ollaankin jo sitten ihan toisessa suuruusluokassa, koska tämän vuotinen budjettiylitys ei ole johtunut mistään “yllättävästä” menoerästä vaan ihan normaaleista toimintakuluista. Jotain säästöjen rajuudesta voi päätellä siitä, että myös sivistyslautakunta halusi jättää päätöksen yhteyteen toivomusponnen. Kainon pyynnön, että kunnanhallitus kohtuullistaisi sivistystoimeen kohdistuvia säästötoimia.
Tässä kohdassa jokainen voi miettiä hetken hiljaa mielessään, mistä kohdasta perusopetuksessa yleensä karsitaan. Annan lisävinkin, kirja- ja tarvikerahat ovat n. 100 000 euroa vuodessa eikä niissä ole enää paljon säästettävää. Senhän ovat näyttäneet myös tänä syksynä sosiaalisessa mediassa käydyt keskustelut. Eli mihin siis sormi osoittaa? Helppoa, eikö niin. Vähennetään opetusta. Sehän on se yksinkertaisin ratkaisu. Tosin itse olen sitä mieltä, että muitakin keinoja voisi sivistyksen työkalupakista vielä löytyä, mutta palataan niihin vähän myöhemmin.
Jotta kokonaiskuva Hattulan perusopetuksen tämänhetkisestä tilanteesta selkenisi, niin kaivellaanpa alkuun vähän tilastoja. Meidän kunnassamme jokainen lapsi saa yhdeksän vuoden aikana yhteensä 222 viikkotuntia opetusta. Tämä on valtion määrittelemä minimituntimäärä. Esimerkiksi Tampereen seudulla jokainen kunta antoi lukuvuonna 2015-16 vähintään 224 tuntia opetusta, parhaimmat jopa 228. Kuntaliitto seuraa tarkasti perusopetuksen tasoa ja julkaisee vuosittain ison määrän tilastotietoa opetukseen liittyen. Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa tiedot ovat vuodelta 2015 ja tuolloin 86% tutkituista kunnista antoi enemmän opetusta kuin Hattulassa toteutettu valtiollinen minimi.
Ryhmäkoko on toinen mittari, jolla voidaan mitata kunnan opetukseen tarjoamia resursseja. Sen laskemisessa on kuitenkin yhtä monta kaavaa kuin on laskijaakin. Siksi en edes lähde vääntämään peistä tämän asian suhteen. Minun näkemykseni mukaan meidän ryhmäkokomme on aika lailla valtakunnan keskitasoa, mutta tiedän, että kaikki eivät ole asiasta samaa mieltä.
Ryhmäkoon sijasta otan esille huomattavasti objektiivisemman mittaustavan. Tuntikehys, tuntiresurssi, opetusresurssi tai millä nimellä sitä nyt kukin haluaa kutsua, kertoo suoraan sen kuinka paljon opetusta kunnassa annetaan. Kun tämä tuntikehys suhteutetaan oppilaiden määrään, saadaan mittari, joka yhdistää sekä aluksi esittämäni opetussuunnitelman mukaisten tuntien määrän että ryhmäkoot. Hattulan yhtenäiskoulun tämänvuotisessa työsuunnitelmassa kerrotaan, että alakoulujen tuntikehys on yhteensä 1108 vuosiviikkotuntia ja yläkoulun 781 vuosiviikkotuntia. Näiden ulkopuolelta annetaan vielä S2 (=suomi toisena kielenä) -opetusta, mutta sen osuus lienee 1-2 vuosiviikkotuntia. Yhteensä voidaan siis laskea tuntikehystä olevan käytössä 1890 vuosiviikkotuntia. Tuon samaisen työsuunnitelman mukaan Hattulassa on 1106 oppilasta, josta saadaan resurssiksi 1,71 vuosiviikkotuntia / oppilas. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kaikkien kuntien keskiarvo oli pari vuotta sitten 1,9 vvt / oppilas ja alle 20 000 asukkaan kokoluokassa jopa 2,05 vvt / oppilas. Koko maan keskiarvoon päästäksemme meidän pitäisi siis nostaa tuntikehystä 212 vuosiviikkotuntia ja pienten kuntien keskiarvosta ollaan jäljessä peräti 380 vuosiviikkotuntia. Huom. Siis nostaa. Ei laskea. Tässä kohtaa skeptikko nostaa jälleen päänsä ja toteaa, että kahdessa vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon kuntatalouden saralla. Voi olla, sitä en kiistä, tarvitaan siis relevantimpaa vertailuaineistoa. Kelpaako Janakkalan juuri alkaneen lukuvuoden lukema? 1,85 vuosiviikkotuntia per oppilas. Siihen pääsemiseksi ei tarvitsisi lisätä resurssia enää kuin 150 tuntia. 😀
Ryhmäkokojen lukemista voidaan kiistellä loputtomiin, mutta tämä oppilaskohtainen resurssi on fakta, josta kiistely on turhaa. Hattulassa panostetaan jo nyt erittäin vähän itse opetustyöhön. Piste. Että siitä vaan vähentämään opetusresursseja. Voidaan päästä kertaheitolla koko Suomen opetusvastaisimpien kuntien listalle. Mutta niin – onhan meillä se digiloikka ja sen mukanaan tuomat koneet. Aivan. Tämä on juuri se asia, josta olen koko ajan ollut huolissani. Digiloikan möhläykset katetaan opettaja-oppilas-kohtaamisten kustannuksella. Voisin kertoa loputtomasti esimerkkejä opetukseen kohdistuvien säästöjen käytännön vaikutuksista koulun arjessa. Ne ovat sellaisia asioita, joissa digidigistä ei ole pätkän vertaa apua. Mutta kuten olen aiemminkin todennut, mennyt on mennyttä. Digiloikkaa on turha surra, maito on jo maassa ja kunnan talous tiukalla, säästöjä on löydyttävä. Tai no – jos totta puhutaan, niin henkilökohtaisesti olisin valmis jopa korottamaan kunnallisveroa, jos se on ainoa tie nykyisen opetustason ylläpitämiseen.
Ei kuitenkaan kannata mennä asioiden edelle. Ei koroteta niitä veroja ainakaan vielä. Palataan mieluummin sen auki jääneen työkalupakin äärelle. Hmm… mistä päin sivistystoimea voisi löytyä säästöjä, jos opetus jätetään kokonaan rauhaan?
Kävisikö hallintomalli ja sen uudelleen organisointi? Omat valtuustoaloitteessa esittelemäni karkeat laskelmat päätyivät 80 000 euron säästöihin ja olen kuullut huhua, että enemmänkin olisi otettavissa.
Kävisikö kuljetuskustannukset? Nämä ovat Hattulassa räjähtäneet aivan käsiin viime vuosien aikana. Vanhoja tilinpäätöksiä kaivelemalla selviää, että vuonna 2013 kunnaltamme kului vuositasolla 1085 euroa / kuljetettava oppilas. 2014 summa oli 1387 e / oppilas, 2015 1588 e / oppilas ja 2016 jo huimat 1813 e / oppilas. Kokonaisuudessaan kasvua on siis tullut 67% kolmessa vuodessa. Melkoisia indeksikorotuksia, pakko myöntää. Tänä syksynä kuljetukset siirtyivät Hämeenlinnan hoidettavaksi ja villi veikkaukseni on, että kustannukset eivät sen johdosta ainakaan laske. Mutta siis jos jollain keinolla päästäisiin edes valtakunnalliseen keskiarvoon (n. 1600 e / oppilas), niin säästöä olisi otettavissa helposti ainakin 50 000 euroa vuodessa.
Kävisikö lukio? Ei pidä ymmärtää väärin, olen itsekin kyseisen opinahjon läpäissyt ja arvostan tätä nuorisolle suunnattua lähipalvelua erittäin paljon. Jos kuitenkin edessä on jonkinlainen eloonjäämistaistelu perusopetuksen ja lukion välillä, niin viimeistään siinä vaiheessa jokaisen täytyy palauttaa mieleen kumpi näistä kuuluu kunnan perustehtäviin. Enkä nyt siis ole suinkaan lakkauttamassa lukiota kokonaan. Kysymys on siitä, että Hattula tukee 160 opiskelijan lukiota noin 400 000 eurolla vuodessa kun samanaikaisesti Hämeenlinna tukee loppuja Tavastian lukioita ja niissä opiskelevia 1100 opiskelijaa yhtä suurella summalla. Onko oikeudenmukaista, että Parolan lukiossa tarjotaan täysin ylimääräisiä kursseja mm. kotitaloudessa ja käsitöissä samalla kun perusopetuksessa karsitaan valinnaisuutta ja mennään minimituntimäärällä? Onko oikeudenmukaista, että Parolan lukiossa opetetaan vieraita kieliä 5-7 opiskelijan ryhmille samalla kun perusopetuksen ryhmäkokoja (suuruusluokkaa 17-19) arvostellaan pieniksi? Suomessa on olemassa sellaisiakin lukioita, joita pyöritetään pelkästään valtionosuuksien turvin. En sano, että siihen pitäisi Hattulassa pyrkiä, mutta onhan tämä nykyinenkin tilanne aika absurdi.
Tuossa nyt tuli esiteltyä kolme mahdollista säästökohdetta. Minulla on kyllä tiedossa muitakin “turhia” rahareikiä, mutta pointtini tuli jo luultavasti selväksi. Vaihtoehtoja on olemassa. Toivon sydämestäni, että järki voittaa ja kunnan talous saadaan tasapainoon koskematta perusopetuksen opetusresursseihin. Meillä on tällä hetkellä vielä kohtuullisen hyvin toimiva perusopetus, jossa on monia hyviä käytänteitä. Meillä on hyvää ja ammattitaitoista henkilöstöä. Mutta kuten alussa kävi ilmi, opetusresurssin suhteen Hattula on jo nyt hyvin alhaisella tasolla. Siihen kohdistuva leikkaaminen käynnistää helposti lumipalloefektin, jonka lopullisia seurauksia on vaikea edes arvailla.
Näin pitkään ja vakavaa aihetta käsittelevään kirjoitukseen kuuluu luonnollisesti loppukevennys. Kuten aiemmin totesin, sivistyslautakunta esitti talousarvion yhteydessä toivomusponnen säästöjen kohtuullistamiseksi. Kysymys kuuluu – mitä tekee sivistysjohtaja tässä tilanteessa? Yhtyy lautakunnan toiveeseen? Ehei. Päinvastoin. Sivistysjohtaja jättää pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Aivan. Hän ei siis hyväksy säästöjen kohtuullistamisyritystä vaan on sitä mieltä, että sivistystoimen kuuluu säästää isosti. Ja hänen esityksensä mukaan sen tulee tapahtua nimenomaan perusopetuksesta. Olen sanaton. 😀