Jokainen hattulalainen ehdokas joutuu omalta kohdaltaan miettimään, kuinka paljon aikaa, vaivaa ja ennen kaikkea rahaa kannattaa laittaa mainontaan kunnallisvaaleissa 10 000 asukkaan kunnassa? Itse lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, että kun johonkin asiaan ryhdytään, niin siihen ryhdytään sitten ihan kunnolla. Tarkoittaa siis tässä tapauksessa lähinnä aikaa ja vaivoja säästämättä – taloudelliseen puoleen palaan myöhemmin tässä postauksessa.
En ole ehdokkaana kerätäkseni ääniä Vihreiden yhteiseen laariin, vaan pyrin ottamaan selvää halutaanko Hattulassa minunlaiseni ihminen valtuustoon. Olen siksi päättänyt, että teen ehdokkuuteen liittyvät asiat niin kunnolla kuin pystyn. Jos sekään ei riitä, niin mielestäni se on selkeä signaali kuntalaisten taholta ja jatkossa suuntaan energiani muihin projekteihin. Politiikkaan pyrkiminen ei ole minulle mikään itsetarkoitus vaan se on ainoastaan yksi mahdollinen väylä omien arvojen ja ajatusten toteuttamiseen.
Tarkastellaanpa seuraavaksi läpipääsymahdollisuuksiani puhtaasti matemaattiselta kannalta. Kunnallisvaaleissa on eduskuntavaalien tapaan käytössä suhteellinen vaalitapa. Hattulassa vertausluvuksi on aiemmin vaadittu n.125, jotta valinta osuu kohdalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että isommissa puolueissa tuollainen 50-60 ääntä riittää usein valintaan, kun puolueen kokonaisäänimäärä on niin suuri. Samalla kertaa pienpuolueessa jopa lähes 100 äänen kannatuksellakin voi jäädä ulkopuolelle. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että suhteellinen vaalitapa ei sovi parhaalla mahdollisella tavalla näihin paikallistason mittelöihin. Kunnanvaltuutetuilla ei ole yhtä tiukkaa ryhmäkuria kuin kansanedustajilla, joten kyseessä on enemmän henkilövaali. No, tämän enempää en asiasta aio ruikuttaa. Minä olen puoleni (ja puolueeni) valinnut ja seison ylpeänä päätökseni takana. Käytännössä se tarkoittaa kuitenkin sitä, että tarvitsen keskimääräistä enemmän ääniä päästäkseni valtuustoon. Toisaalta, jos (ja kun…) se onnistuu, niin voinpahan ainakin todeta ansainneeni paikan laskutavasta riippumatta.
Vihreiden tapauksessa yhden edustajan saaminen ei liene ongelma (=yhteensä yli 125 ääntä), mutta kaksi valtuutettua tarkoittaisi 250-300 ääntä puolueelle. Tällä hetkellä ehdokkaita on neljä eli jokaisen pitäisi saada keskimäärin 75 ääntä. Ja sitten pitäisi olla vielä niiden kahden eniten ääniä saaneen joukossa. On selvää, että käytännössä minun pitää siis saada vähintään 100 ääntä, jotta voisin olla realistisen toiveikas valtuustopaikan suhteen. Jos unohdetaan ne tavoitellut kaksi paikkaa ja kuvitellaan, että kiikarissani olisi se puolueen ainoan edustajan virka, niin lopputulos ei eroa merkittävästi edellisestä. Vihreiden istuvalla valtuutetulla on vakiintunut äänestäjäkuntansa ja edellisten vaalien perusteella voisin kuvitella, että hänen äänisaaliinsa pyörii tulevissa vaaleissa myös siellä sadan tuntumassa. Otetaan siis mieluummin samaan rahaan ne kaksi paikkaa, kiitos. 🙂
Sata ääntä. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Sukulaisten ja lähimpien ystävien tuella voi saada suhteellisen helposti sellaisen 20-30 ääntä. Siitä eteenpäin asia muuttuu koko ajan vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Minun onneni on se, että olen asunut suurimman osan elämästäni Hattulassa ja tehnyt 10 vuotta myös työuraani samassa kunnassa. Uskallan väittää, että jopa useampi tuhat äänestysikäistä hattulalaista vähintäänkin tietää minut nimeltä. Siitä on toki vielä pitkä matka äänen antamiseen, mutta se on hyvä alku. Ihmisten on aina helpompi äänestää sellaista ehdokasta, jonka nimi on tuttu muualtakin kuin pelkästään ehdokaslistasta. Täytyy kuitenkin muistaa, että suurimmalla osalla äänestäjiä on luonnollisesti useita tuttuja ehdokkaita. Nyt minun pitäisi siis saada enää ihmiset vakuuttumaan siitä, että olen niistä kaikista heidän tuntemistaan ehdokkaista sopivin. Piece of cake. 😀
Tässä kohdassa esiin nousee markkinointi ja mainonta. En millään pysty ottamaan henkilökohtaista kontaktia kaikkiin potentiaalisiin äänestäjiin, joten tämä ehdokassivu joutuu toimimaan arvojeni välittäjänä. Miten sitten saada ihmiset tutustumaan ehdokassivuuni? Facebook on nykyaikana erinomainen tiedon levittäjä, mutta ei silläkään kuuhun mennä. Paljon jää ihmisiä tavoittamatta. Olen siksi päättänyt luottaa jossain määrin myös perinteisempään markkinointiin. Se taas tarkoittaa käytännössä oman kukkaron raottamista. Maalaispitäjän kunnallisvaaleissa kun on kohtuullisen vaikea löytää mitään kampanjatukea. 🙂 Isoista summista ei missään tapauksessa ole kyse, omalla kohdallani puhutaan maksimissaan parista satasesta. Se olkoon siis tämän politiikkakokeilun hinta. Ja sen olen valmis hyvillä mielin maksamaan, meni miten meni. Jotkut ostavat “ylimääräisillä” rahoillaan viikonlopun saunaoluet, toiset ostavat mainostilaa naamalleen. Elämä on valintoja täynnä. 😀
Laitetaanpa lopuksi vielä hieman laskelmia läpipääsyni realistisuudesta. Matemaatikko ei luonnollisesti turvaudu pelkkään perstuntumaan tässäkään asiassa. Voidaan olettaa, että Hattulassa äänensä tulee antamaan noin 4500 ihmistä. Jos Vihreiden valtakunnallinen noususuuntaus realisoituu edes jollain tavalla, niin tuollainen 6-7% ääniosuus on täysin mahdollinen. Se tarkoittaisi 270-315 ääntä, minkä puolestaan pitäisi riittää kahteen paikkaan. Kuulostaa hyvältä. Ja tuosta sitten pitäisi lohjeta se vähintään 100 ääntä nimenomaan minulle. Tavoite on kova, mutta realistinen.
Kannattaa joka tapauksessa muistaa, että jokainen ääni on tärkeä. 😉