Ensimmäiset 20 vuotta elämästäni olin vakaasti sitä mieltä, että opettajaa minusta ei ainakaan tule. Sitten kun mieli lopulta muuttui ja opettajaopinnot astuivat kuvaan, olin varma, että peruskoulun opettajaksi en ainakaan ryhdy. Niinpä niin – nyt takana on jo kymmenkunta vuotta peruskoulun opettajan työtä ja voin ihan vilpittömin mielin sanoa, että olen löytänyt itselleni sopivan ammatin. Viihdyn työssäni ja rohkenen jopa väittää, että olen ihan hyvä siinä mitä teen. Hetkeäkään en ole valintaani katunut.
Seuraava kysymys on, että miten ihmeessä edellinen tarina liittyy politiikkaan ja poliittiseen minääni? Aivan. Olen koko ikäni toistellut, että poliitikkoa minusta ei ainakaan tule.