Yksi Hattulan organisaatiouudistuksen kulmakivistä oli hallinnon suoraviivaistaminen ja selkeyttäminen. Varsinkin sivistyssektorilla haettiin parannusta sekavaan kolmen rinnakkaisen rehtorin malliin. Jokaiselle koululle määriteltiin oma johtajansa – rehtori tai koulunjohtaja – jotta mm. lasten huoltajille olisi selvää kuka vastaa asioista ja keneen pitää olla yhteydessä, jos ongelmia ilmenee.
Yksinkertaistetusti koulupuolen organisaation piti siis jatkossa olla sellainen, että yksikkökohtaiset johtajat vastaavat kaikesta koulujen päivittäisestä toiminnasta sekä myös yksikön henkilökunnasta. Heidän yläpuolelleen hierarkiassa asetettiin johtava rehtori, jonka vastuulla olisi resurssien jakaminen, toiminnan yhdenmukaisuus ja kehitystyö sekä ylipäätään kaikki koko kuntaa koskevat asiat. Yksinkertaista ja selkeää – eikö totta?
No, mikä on sitten totuus? Organisaatiouudistus tuli voimaan 1.10. ja virkavalinnat saivat lainvoiman marras-joulukuussa. Käytännössä lähes ensi töikseen – 26.1. päivätyllä päätöksellä – johtava rehtori delegoi omaa päätösvaltaansa eteenpäin yksittäisen koulun rehtorille.
Kyseinen delegointipäätös sisälsi kaksi kohtaa:
1) “Perusopetuksen palveluyksikön päällikkö, Juteinin koulun rehtori päättää oppilaaksi ottamisesta”
Suomeksi sanottuna jatkossa yhden yksittäisen koulun rehtori tekee koulupaikkoja koskevat päätökset koko kunnan osalta. Tähän kategoriaan kuuluu mm. ensimmäisen luokan oppilaiden sijoittelut eri kouluyksiköihin. Itse pidän tätä äärimmäisen outona ratkaisuna. Kyseessähän on yksi johtavan rehtorin ydintoiminta-alueista. Lapsiluku laskee, joten koulupäätösten yhteydessä pitää koko ajan miettiä myös koulupiirijakoa ja suunnitella kouluverkon tulevaisuutta. Miksi ihmeessä tällainen vastuu siirretään eteenpäin?
Mielestäni on myös kuntalaisen näkökulmasta jokseenkin hämmentävää, että esimerkiksi Hyrvälässä asuvan lapsen huoltajat käyvät Juteinin rehtorin kanssa keskustelua siitä onko heidän lapsensa koulupaikka ennemmin Nihattulassa vai Parolassa (vai jopa Hämeenlinnassa). Etenkin kun asiaan vahvasti vaikuttavat tekijät (mm. koulukuljetuksiin liittyvä päätöksenteko) ovat edelleen kokonaan toisen henkilön eli johtavan rehtorin vastuulla.
2) “Perusopetuksen palveluyksikön päällikkö, Juteinin koulun rehtori päättää erityisestä tuesta esi- ja perusopetuksessa”
Toisin sanoen kaikki kunnassa laadittavat erityisen tuen päätökset kiertävät nyt Juteinin rehtorin pöydän kautta. Jokainen ymmärtää, että kyseinen menettely on erittäin epäkäytännöllinen. Sen lisäksi toimintatapa on mielestäni ongelmallinen myös tietosuojan näkökulmasta. Yksittäisen koulun rehtorilla ei pitäisi olla mitään pääsyä toisten koulujen oppilaiden tietoihin. Nyt kuitenkin kaikki erityisen tuen oppilaat ja heidän salassapidettävät tietonsa avataan viranhaltijalle, joka ei päivittäisessä työssään ole lainkaan tekemisissä kyseisten lasten ja nuorten tai heidän vanhempiensa kanssa. Minulla on yksi kysymys – miksi ihmeessä?
Samaan aikaan kunnassa ollaan huolissaan siitä, että oppilashuollon edustajat pääsevät käsiksi oppilaiden tietoihin. Asiasta on tehty jopa kantelu ja se on oma farssinsa, johon palaan varmasti vielä joskus myöhemmin. Mutta siis oikeasti. Laittakaa itsenne huoltajan asemaan. Kumpi on huolestuttavampaa – se, että oppilashuolto (mm. koulukuraattori) pääsee lapsesi oppilastietoihin käsiksi vai se, että täysin ulkopuolinen toisen koulun rehtori pääsee lapsesi oppilastietoihin käsiksi?
Sellaista delegointia siis Hattulan linjaorganisaatiossa. Ymmärrän hyvin, että päivittäiseen toimintaan liittyviä päätöksiä siirretään ylhäältä alaspäin, mutta normaalisti se tapahtuu niin, että sama vastuu siirtyy kaikkiin palveluyksiköihin. Koulumaailmassa siis jokaiselle rehtorille pitäisi aina antaa yhtenevät oikeudet tehdä päätöksiä omalta osaltaan. Hyvin mielelläni kuulisin faktapohjaiset perustelut tällaisiin outoihin ja suoraviivaista järjestelmää sekoittaviin delegointipäätöksiin.
Ai niin. Paras hallintohimmeli on vielä kertomatta. Kunnassamme toimii kuntouttava luokka, joka on siis eräänlainen “äärimmäisen tuen” ryhmä. Siihen voidaan ohjata oppilaita asuinpaikasta riippumatta koko kunnan alueelta. Kyseinen kuntouttava luokka toimii Juteinin koulun tiloissa. Kuten edellä kerroin, vastuu erityisen tuen päätöksistä (ja sitä kautta myös kuntouttavalle luokalle valittavista oppilaista) on myös nyt delegoitu Juteinin koulun rehtorille. No, mitä luulette – kuka sitten vastaa kuntouttavan luokan toiminnasta ja sitä kautta on myös ko. luokan henkilökunnan esimies?
.
.
.
Höh, sehän on luonnollisesti Parolan koulun rehtori. ?
En tiedä pitäisikö tässä itkeä vai nauraa. Miettikää itsenne jälleen huoltajan asemaan. Lapsenne käy koulua Juteinin koulussa, hänen erityisen tuen päätöksensä on allekirjoittanut Juteinin rehtori, ja silti teidän kuuluu asioida lapsenne asioissa Parolan koulun rehtorin kanssa.
Voisiko esimerkiksi hyvinvointilautakunta puuttua tähän hallintosekamelskaan? Oikeasti. NYT HETI.