Paluu arkeen (osa 1) – koulukuulumisia a.k.a. puuttuva seinä

Elokuu on päässyt hyvään vauhtiin ja sen myötä tässä on palattu lomilta niin työpaikalle kuin politiikan pelikentille. Otetaan lyhyt katsaus molempiin aihealueisiin ja aloitetaan työkuulumisilla.

Koulumaailmassa arki on omalla kohdallani lähtenyt käyntiin normaalilla tavalla – tai niin normaalisti kuin se koronan vaaniessa taustalla on mahdollista. Yläkouluissa järjestelyt ovat kutakuinkin pandemiaa edeltävällä tasolla, joten poikkeusoloja ei juurikaan huomaa. Työskentelyn näkökulmasta paluu normaaliin on yksinomaan hyvä asia – epidemian kehittymisen osalta välttämättä ei. No, “tulos” sillä sektorilla nähdään muutaman viikon kuluessa. Ei mietitä sitä nyt.

 

Kaikkien kollegoiden arki ei kuitenkaan ole käynnistynyt Hattulassa yhtä tavallisissa merkeissä kuin itselläni. Yläkoulussa on tapahtunut lukuisia opetustilamuutoksia kevääseen nähden ja jopa sivistystoimisto on lopulta – liki vuoden odottelun – jälkeen siirtynyt pienempiin tiloihin pois erityisopetuksen tieltä. Hyvää kannattaa odottaa? 😐

Henkilökohtaisesti minulle ei ollut iso yllätys, että kaikkia työnantajan toimesta keväällä luvattuja muuttoja ja muutostöitä ei ollut  tehtynä koulun alkuun mennessä. Samalla tavalla kuin talvi yllättää suomalaiset autoilijat vuodesta toiseen, tiedossa oleva koulun aloituspäivämäärä yllättää joka kerta Hattulan teknisen toimen. Ylipäätään esimerkiksi muuttoavun saaminen koululle – edes raskaiden kalusteiden siirtämiseen kahden eri rakennuksen välillä – tuntuu olevan tässä kunnassa maratonia vastaavan suorituksen takana. Vaaditaan lukuisia puhelinsoittoja ja välikäsiä ja jopa viikkojen odotteluja. Enkä tosiaan puhu nyt pelkästään kuluvan syksyn kokemuksista. Tällä sektorilla tarvittaisiin huomattavasti enemmän toimintaa ja vähemmän vastuun siirtelyä – tyyppiesimerkki Hattulan toimintakulttuurin ongelmista.

 

Jonkin sortin yllätys sen sijaan oli se, että remontoitaessa uusia opetustiloja Parolan koulun kirjastotiloihin joku oli “unohtanut” rakentaa yhden seinän. Arvelin, että jonkinlaisia ongelmia on luvassa uusien tilojen suhteen, mutta ihan tällaista en sentään osannut odottaa. Kotitalousluokka ja biologian luokka ovat siis tällä hetkellä yhtä ja samaa tilaa. Vaikka jonkinlaisia synergiaetuja näiden oppiaineiden välillä voisikin löytyä, niin seinättömyyden haitat ovat vielä ilmeisempiä. Edes avoimista tiloista kuulussa Nummen yhtenäiskoulussa ei ole tehty näin radikaaleja toimenpiteitä. No, ilmeisesti meilläkin tähän väliin on tarkoitus lopulta tulla jonkinlainen ”avattava” seinä. Edelleen on kuitenkin arvoitus a) millainen seinä on kyseessä ja b) koska se asennetaan. Kuten edellisessä kappaleessa totesin, koulu alkaa etukäteen tiedossa olevalla päivämäärällä X ja samalla päivämäärällä olisi myös suotavaa olla tilojen valmiina, koska opetus käynnistyy täydellä teholla ihan välittömästi. Hattulassa siitä vähät välitetään.

Ja vaikka luokkien väliin seinä saataisiinkin, niin se ei silti tee kyseisistä tiloista millään tavalla normit täyttäviä. Luonnontieteiden ja taitoaineiden opetustiloista on olemassa omat ohjeistuksensa, joita kuntien pitäisi noudattaa. Itse yritin jo keväällä kertoa, että (nämäkin) tilasuunnitelmat ovat käytännössä mahdottomia. Kyseiseen tilaan ei yksinkertaisesti mahdu rakentamaan kahta opetustilaa. Mutta mitäpä me opettajat koulurakentamisesta tietäisimme. On täysin uskomatonta miten tässä kunnassa tietyillä henkilöillä oma visio menee kaiken muun edelle ja kaikki asiat täytyy oppia ja kokeilla kantapään kautta.

 

Tässä kohtaa on pakko todeta, että onneksi pysyviksi tarkoitettujen kotitalousluokkien rakentaminen ruokalaan torpattiin keväällä 2019 luottamushenkilöiden toimesta. Siinä olisi ollut täydellinen katastrofi, jonka seuraukset olisivat olleet pysyviä (lisää voi lukea täältä). Nyt sentään on olemassa edes pieni mahdollisuus, että järjettömyys jää ainoastaan väliaikaiseksi väistötilaksi. Tätäkään virhettä ei nimittäin millään verholla tai tee-se-itse-seinällä korjata. Normit eivät täyty – susi mikä susi.

Joka tapauksessa odotan pelonsekaisella kauhulla sitä hetkeä, jolloin meille esitellään uuden koulun hankesuunnitelmia ja pohjapiirroksia. Millaisia normipoikkeamia ja suunnittelun kukkasia sieltä paljastuukaan? Sekin hanke kun on edennyt täysin salassa – ilman minkäänlaista tulevien käyttäjäryhmien konsultointia. Siis jos se on ylipäätään edennyt. Huhupuheissa on esiintynyt jos jonkinlaisia visioita, mutta valtuuston tasolle asti ei ole tullut pienintäkään tiedonmurusta sen jälkeen kun tammikuussa sijaintipaikka vihdoin lukittiin. Ja siitä on nyt kulunut jo yli puoli vuotta. ? 😐