Otetaanpa taas välillä paikallispolitiikkaa käsittelyn alle.
Väestön ikääntymisen ja syntyvyyden pienentymisen seurauksena kunnallinen palveluverkko tulee olemaan seuraavan 10 vuoden aikana isojen muutosten edessä. Oman lisämausteensa tähän(kin) soppaan tuo korona ja sen aiheuttamat taloudelliset haasteet, jotka näkyvät jo huomattavasti lyhyemmällä (1-2 vuoden) aikajänteellä. Sopeuttaa siis pitää – ja nopeasti.
Tiedossa on, että jo reilun vuoden päästä syksyllä Hattulassa koulua käy 40 alakouluikäistä vähemmän kuin menneenä lukuvuotena. Siihen mennessä pitäisi siis saada vähennettyä kahden luokanopettajan työpanos, jos oppilaskohtaista resurssia ei aiota kasvattaa (ja siihen tuskin on varaa). Viiden vuoden aikajänteellä vähennys on jo yli 100 lasta ja 5 opettajaa. Tämä on se viitekehys, jossa tällä hetkellä eletään ja jonka mukaan esimerkiksi kouluverkkoa on pakko suunnitella.
Edellä mainittua taustaa vasten onkin täysin käsittämätöntä, että Hattulassa yhtenäiskoulun rehtori on 5.5. tehnyt päätöksen, jossa täytetään tyhjänä ollut täysin “ylimääräinen” luokanopettajan virka. Eli siis otetaan uusi vakituinen työntekijä taloon – ei minkäänlaista määräaikaisuutta vaan ihan pysyvästi. Ja hän ei siis tule kenenkään tilalle vaan tekemään kokonaan uutta resurssiopettajan tehtävää – ”kehittämään alkuopetusta”. Esimerkiksi Hämeenlinnassa todettiin juuri, että kaupungin henkilöstössä tavoitellaan 100 henkilön vähennystä vuoteen 2025 mennessä. “Ajatus on, ettei ensimmäistäkään tehtävää täytettäisi, kun joku jää eläkkeelle.” (HäSa 19.5.) Entä meillä Hattulassa? Meillä palkataan uusi työntekijä, vaikka kukaan ei edes jää eläkkeelle tai poistu muista syistä. WTF – ihan oikeasti.
Tässä asiassa on toki pakko nostaa myös oma käteni pystyyn virheen merkiksi, koska tämä virka on hyväksytty talousarvion yhteydessä ilman että kukaan meistä valtuutetuista nosti asiaa seipään nokkaan. Omalta kohdaltani myönnän, että en todellakaan ole huomannut asiaa, koska olisin älähtänyt varmasti. Olen jo pitkään peräänkuuluttanut ennakointia opetuspuolella ja esimerkiksi yläkoulussa valmistautuminen resurssien pienenemiseen onkin jo aloitettu muuttamalla avoimia virkoja tuntiopettajan tehtäviksi ennen täyttöä.
Luokanopettajien osalta en ole missään vaiheessa nähnyt ainoatakaan laskelmaa tai suunnitelmaa siitä miten palveluverkon sopeuttaminen aiotaan Hattulassa toteuttaa. Haluaisinkin esittää kaksi kysymystä opetuspuolesta vastaaville viranhaltijoille.
1) Jääkö meillä todellakin vähintään 5 (tai oikeastaan nyt jopa 6) luokanopettajaa eläkkeelle 5 vuoden sisällä? Oma vastaukseni – tuskin, kun kokonaismäärä luokanopettajissa on n. 40.
2) Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on ei, niin miten henkilöstömäärän sopeuttaminen aiotaan toteuttaa? Luotetaan siihen, että riittävä määrä viranhaltijoita ymmärtää itse irtisanoutua?
Ikävä kyllä pelkään pahoin, että tälle asialle ei ole uhrattu ajatustakaan ja “pakotetun” vähennyksen tarve muuttui pari viikkoa sitten tehdyllä rekryllä juuri pykälän verran isommaksi.
Lisäksi – vaikka jonkinlainen suunnitelma olisikin olemassa ja resurssi talousarviossa hyväksyttynä, niin silti viranhaltijoiden (tai kunnanhallituksen) olisi pitänyt ymmärtää painaa jarrua tässä nimenomaisessa tilanteessa. Viran haku- ja täyttöhetkellä olivat koronan aiheuttamat YT-menettelyt käynnissä ja seuraavaksi ollaan asettamassa työryhmä valmistelemaan talouden tasapainottamista. Näistä tosiasioista huolimatta mennään siis antamaan lupa ”ylimääräisen” vakituisen työntekijän palkaamiselle. En todellakaan ymmärrä.
Kyseessä on malliesimerkki siitä miten olemassaolevalle henkilöstölle pyllistetään. Sen sijaan, että vähennystarvetta pyrittäisiin ennakoimaan ja toteuttamaan luonnollisen poistuman kautta, niin palkataan uusia vakituisia, jolloin vanha henkilöstö joutuu YT- ja pahimmillaan jopa irtisanomisuhan alle. Todella tragikoomista tästä tulee sitten, jos koronan ja kiristyneen taloustilanteen seurauksena joudutaan turvautumaan koko henkilöstön lomautuksiin (kuten muutama kunta on jo nyt tehnyt). Toisella kädellä maksetaan vapaaehtoisesti uudelle extra-henkilölle palkkaa ja toisella kädellä lomautetaan vakituista opetushenkilöstöä senkin palkanmaksun edestä. Voi morjens.
Toivon todella, että Hattulassa opetushenkilöstöä ei tulla lomauttamaan, koska muuten tällä(kin) päätöksellä päästään vielä valtakunnan uutisiin.
PS. Tällä samaisella tarinalla on lisäksi myös eräs sivujuonne, joka on pakko nostaa esille.
Talousarviossa edellä mainittu uusi virka esiteltiin näin:
“Resurssiluokanopettajan virka 0-2 vuosiluokkien joustavan koulualoituksen kehittämiseen, sijaiskustannusten pienentämiseen.”
Ja todellisuudessa virka täytettiin näin:
“Hattulan kunnassa on ollut haettavana vakituinen luokanopettajan (resurssiopettaja) virka 1.8.2020 alkaen, sijoituspaikkana Juteinin koulu.”
Missä välissä ja kenen päätöksellä yleinen ja koko toimialaa palveleva tehtävä on korvamerkitty Juteinin kouluun? Täsmälleen sama nivelvaihe ja joustava koulunaloitus pitäisi toteutua kaikissa alakouluissa.
Juteinissa on yleisopetuksen puolella 9 luokanopettajaa, 3 erityisopettajaa ja 3 kouluohjaajaa. Nämä siis noin 230 oppilasta kohden. Samaan aikaan Parolan koulussa vastaavalla henkilöstöllä pyöritetään 255 oppilasta ja esimerkiksi Pekolassa on tänä vuonna ollut reilut 130 oppilasta, 6 luokanopettajaa, 0,5 erityisopettajaa ja 1,5 kouluohjaajaa.
Karkeasti voisi todeta, että Juteinissa on yhden henkilötyövuoden verran bonussatsausta jo nyt noihin kahteen verrokkiin nähden. Ensi vuonna ero kasvaa entisestään. Tätä on yhtenäiskoulu Hattulassa. 😐