Jatketaan listausta.
3. Taksikeskuksen ostaminen
Tämä on asia, josta ei ole juurikaan uskallettu puhua ääneen ennen sen toteutumista ja syykin on selvä. Jos julkinen taho osoittaa isoa kiinnostusta jotain kiinteistöä kohtaan, on todennäköistä, että pyyntihinta ei neuvottelujen aikana ainakaan halpene. No, jonkinlaisen onnistuneen mediapelin ja Parolan keskustan luonnollisen “epäkiinnostavuuden” seurauksena hintaa saatiin tässä tapauksessa hilattua hivenen alaspäin ja lopputuloksena taksikeskus saatiin lopulta hankittua erittäin asialliseen hintaan. Hyvä niin.
Olen itse ollut alusta alkaen sataprosenttisesti taksikeskuksen hankinnan takana. Kun kunta lähtee rakennushankkeeseen, alle miljoonalla eurolla lapiota harvemmin edes nostetaan maasta. Nyt saatiin 400m2 monikäyttöistä tilaa 400 000 eurolla. Akuutisti tila soveltuu mainiosti lukion käyttöön ja pitkällä aikavälillä tällainen kiinteistö aivan Parolan keskustan ytimessä mahdollistaa hyvin monenlaisia vaihtoehtoja. Vuodesta toiseen päättäjien keskuudessa voivotellaan keskusta-alueen lohdutonta tilaa ja sitä, että yksityisillä kiinteistönomistajilla ei ole intressejä alueen kehittämiseen. Nyt yksi tärkeä palanen on omissa käsissä ja elävöittämistä voidaan viedä eteenpäin sen avulla. Lisäksi talouden näkökulmasta kannattaa huomioida mm. se, että joidenkin vanhojen olemassaolevien kiinteistöjen käyttökustannukset ovat huiman korkeita. Sitä kautta tällaiset modernit tilat saattavat maksaa itsensä takaisin yllättävän lyhyessä ajassa.
Itse hankintapäätöksestä (ja hintaneuvotteluista) nousee siis iso peukku ylös. 
Samaa ei kuitenkaan voi sanoa aiheeseen liittyvästä valmistelusta, jossa kustannuslaskennan kohteena olivat lukiokustannukset eri vaihtoehdoissa. Hyvin sekavan ja vertailukelvottoman esitystavan seurauksena todelliset taloudelliset realiteetit jäivät aluksi täysin pimentoon. Tähän asiaan tulen palaamaan myöhemmin ihan kokonaan erillisessä kirjoituksessa. Ei siis pilata nyt hyvin alkanutta positiivista ilmapiiriä vaan keskitytään nauttimaan taksikeskuksen onnistuneesta hankintapäätöksestä. 🙂
4. Tekojääradan mahdollinen suunnitteluvaraus kouluhankkeen yhteydessä
Koulupaikan uusintakäsittelyn aikana valtuustossa nostettiin esille myös tekojääradan rakentamisen mahdollisuus.Toisin sanoen kouluprojektiin haluttiin siis liittää tekojään suunnitteluvaraus. Vaikka olen urheiluihminen henkeen ja vereen ja juuri edellisessä kirjoituksessa puolustin lyhytaikaista kenttien jäädyttämistä, niin tätä hanketta – tai edes sen suunnittelua – en yksinkertaisesti voi puoltaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.
Olen jo kertaalleen aiemmin ollut teknisessä lautakunnassa torppaamassa vastaavan konsulttiselvityksen tarpeettomana ja käytin aiheesta puheenvuoron myös tällä kertaa. Kaikki varmasti ymmärtävät, että ulkopuolisten tekemät selvitykset aina maksavat. Eikä kyse ole edes mistään pikkusummista, vaan tässäkin tapauksessa puhutaan useista tuhansista euroista. Konsulttien taskuun valuttamisen sijasta silläkin rahalla voitaisiin tehdä myös ihan oikeita ja konkreettisia asioita.
Hankkeen puolestapuhujien näkökulma oli lauhdelämmön hyödyntäminen. Satun tietämään, että kyseistä asiaa on tutkittu eri puolilla Suomea viime vuosina ja siksi Hattulan ei missään tapauksessa kannata maksaa moisesta. Esimerkiksi tästä blogikirjoituksestani löytyy linkkejä aiheesta tehtyihin opinnäytetöihin. Loppupäätelmänä voi todeta ainakin sen, että lauhdelämmön osuus elinkaarikustannuksista on täysin merkityksetön. Näin ollen kaikki suunnittelut ovat totaalisen turhia, jos meillä ei ole realistista mahdollisuutta irroittaa tarvittavaa miljoonaa (tai miljoonia) euroja, jotka itse toteuttamiseen ja ylläpitoon vaaditaan.
Enemmistö valtuutetuista oli onneksi samaa mieltä kanssani ja tekojääradan suunnitteluvaraus äänestettiin kumoon. Taas yksi peukku ylös.
5. Kunnanjohtajan opintovapaa ja viransijaisuus
Kaksi ja puoli vuotta sitten kunnanjohtajaa valittaessa toivottiin, että uusi kunnanjohtaja ei olisi “pätkätyöläinen” vaan sitoutuisi kuntaan pidemmäksi aikaa. No, nyt ollaan kuitenkin jälleen kerran tässä tilanteessa. Myönnetty opintovapaa on toki määräaikainen, mutta vasta tulevaisuus näyttää kuinka tässä tapauksessa lopulta käy – eli palaako K. Koivisto takaisin tähän virkaan vai tuleeko hänestä kolmas peräkkäinen hyvin lyhytikäinen kunnanjohtaja.
Tässä vaiheessa en halua itse lähteä lainkaan spekuloimaan mahdollisen paluun tai palaamattomuuden todennäköisyyksillä. Se on joka tapauksessa selvää, että Hattulan kunnanjohtajan virka ei ole mikään helppo ja kevyt vakanssi. Kuten suurelle osalle sivustaseuraajista on käynyt varmasti selväksi, Hattulan johtamiskulttuuri ja toimintaympäristö asettavat tällä hetkellä isoja haasteita monessakin eri suhteessa (olen kirjoittanut asiasta mm. täällä ja täällä).
Itse olen ollut pääosin tyytyväinen Koiviston toimintatapoihin ja etenkin siihen, miten hän on kuunnellut myös luottamushenkilöiden näkemyksiä. Kunnan sisäinen kulttuuri on lähtenyt näiden parin vuoden aikana hiljalleen kääntymään järjellisempään suuntaan. Jämäkkyyttä ja “johtajuutta” tarvitaan kuitenkin vielä huomattavasti nykyistäkin enemmän, jotta lopullinen tavoitetaso eli kaikin puolin avoin ja oikeudenmukainen toimintakulttuuri saavutetaan.
Henkilökohtaisesti toivon, että sijaiseksi valittava kunnanjohtaja tulee nykyisen organisaation ulkopuolelta ja tuo mukanaan johtajuutta ja kykyä puuttua vaikeisiin asioihin. Paikkaa hakeneet omat toimialajohtajamme ovat nykyisen toimintakulttuurin “vankeja” eivätkä missään tapauksessa pysty luomaan tarvittavaa muutosta. Lisäksi ainakin kahdella heistä on ollut erittäin suuria vaikeuksia toteuttaa nykyisen valtuuston tahtotilaa ja päätöksiä. Kunnanjohtaja on ylivoimaisesti tärkein yksittäinen linkki luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä, joten tehtävän menestyksekäs hoitaminen vaatii kaikkien osapuolten luottamusta. Nyt tarvitaan henkilö, joka pystyy toimimaan “muutosjohtajana” ja vie mm. pitkään vireillä olleen organisaatiomuutoksen lopullisesti maaliin asti.
Sijaisen valinta-asia saa lopullisen päätöksensä lähiaikoina, joten tuomiot annetaan luonnollisesti vasta sen jälkeen. Ja siinäkin vaiheessa kyseessä on toki vasta oman näkemyksen toteutuminen ja “alustava arvio” päätöksen vaikutuksista. Todellisia käytännön vaikutuksia voidaan arvioida aikaisintaan vuoden kuluttua. Palataan siis silloin uudelleen asiaan – ja harras toiveeni toki on, että pääsen tuolloin nostamaan peukun ylös myös tälle asiakohdalle.