[et_pb_section admin_label=”section”]
[et_pb_row admin_label=”row”]
[et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text admin_label=”Text”]Keskustelu Hattulan sisäisistä ristiriidoista jatkuu niin julkisesti kuin kulissien takana. Paljon on peräänkuulutettu mm. ongelmista keskustelemista ja ”saman pöydän ääreen istumista”. En missään tapauksessa kiistä etteikö tuollaisesta voisi olla jotain hyötyä – kaikissa osapuolissa on varmasti vikaa. Itsekin olen varmasti muutamaan otteeseen kirjoittanut asioista julkisuuteen tarpeettoman kärjekkäästi. Silti kuntamme toimintakulttuurissa on myös sellaisia pimeitä kohtia, joita ei voi milloinkaan eikä missään tilanteessa hyväksyä. On asioita, joista ei keskustella eikä neuvotella, olivat ihmisten henkilökohtaiset välit sitten erinomaisen hyvät tai erinomaisen tulehtuneet.
Edellisessä kirjoituksessa esittelemäni listaus toimeenpanemattomista valtuuston päätöksistä on esimerkki tällaisesta itsestäänselvyydestä. Valtuuston päätökset toimeenpannaan. Piste. Unohduksella kaikkia viime vuodelta löytyviä epäkohtia ei voi missään tapauksessa selittää. Olen henkilökohtaisesti mm. syyskuun valtuustoinfossa muistuttanut niin kuntalaiskyselystä kuin kouluverkkoselvityksestä. Kuntalaiskyselyn suhteen mitään ei senkään jälkeen tapahtunut ja kouluverkkoselvitys nykäistiin käyntiin viimeisellä mahdollisella hetkellä (luultavasti hyvin pitkälti minun valitusvirteni ansiosta). Sivistystoimiston asiasta puolestaan lukuisat valtuutetut ovat pitäneet ääntä jo pitkään ja itse jopa kirjoitin Hämeen Sanomiin mielipidekirjoituksen asiasta.
Kaikille osapuolille pitäisi olla täysin selvää, että hangoittelu valtuuston päätöksiä vastaan ei ole mikään valtataistelun tai ”koston” väline. Toimeenpano on viranhaltijoiden lakisääteinen tehtävä. Jos sitä ei noudateta, kyseessä on virkavirhe.
Toinen anteeksiantamaton epäkohta, jonka haluan nostaa vielä erikseen tässä kirjoituksessa esille, on kuntaamme pesiytynyt ”jääväyskulttuuri”. Tämä ongelma ei koske millään tavalla erityisesti viranhaltijoita vaan vähintään yhtä paljon siitä ovat vastuussa myös luottamushenkilöt. Kyse ei siis ole siitä, että esteellisyyteen suhtauduttaisiin Hattulassa järjestelmällisesti joko a) liian lepsusti tai b) liian tiukasti. Objektiivisuus päätöksenteossa on tärkeä asia ja luottamushenkilöiden pitää luonnollisesti astua sivuun aina kun esteellisyyssäännöt niin sanovat. Tähänkin asiaan liittyvät valmistelut ja toimeenpanot voi kuitenkin tehdä joko hyvin – tai sitten hattulamaisesti.
Ensimmäinen asiaan liittyvä ongelma on se, että jääviyttä “ehdotetaan” Hattulassa aivan mielivaltaisella tavalla – olemattomista ja jopa todistettavasti täysin virheellisistä syistä. Yleensä tämä tapahtuu nimenomaan eri mieltä olevien kanssapoliitikkojen toimesta. Esteellisyys ei ole mikään poliittisen pelin väline, vaan siitä on olemassa selkeä säännöstö ja paljon ennakkotapauksia. Silti jopa valtuustossa julkisesti vihjaillaan kanssavaltuutettujen keksityillä jääviyksillä. Olen jonkin verran katsonut tallenteita muiden kuntien kokouksista enkä ole koskaan nähnyt tai kuullut vastaavaa. Itsekin olen jo useampaan kertaan joutunut torppaamaan jonkinlaisen jääviysesityksen ja todennut, että en koe itseäni esteelliseksi / todistettavasti en sitä ole, mutta toimielin voi toki minut halutessaan jäävätä. Kaikki kuitenkin tietävät, että sitä kautta syntyy automaattisesti valitusperuste ja – kumma kyllä – kertaakaan asiasta ei ole tarvinnut sen enempää keskustella.
Toinen asia, jota en millään muotoa hyväksy, on se, että jääviyskortti vedetään takataskusta vasta kokoustilanteessa. Se ei ole oikein edes siinä tapauksessa, että esteellisyys tosiasiassa olisikin olemassa. Luottamushenkilö on toki aina itse vastuussa oman esteellisyytensä toteamisesta, mutta luottamushenkilö ei välttämättä ole edes tietoinen lainsäädännöstä pilkulleen tai ainakaan hän ei osaa ottaa kaikkia tilanteeseen liittyviä tekijöitä huomioon. Ennakoimaton esteellisyys vaikuttaa kuitenkin merkittävästi päätöksentekoon demokratian näkökulmasta. Jotta puolueiden valtasuhteet ja sitä kautta äänestäjien tahto toteutuisivat, varahenkilö pitäisi olla edes teoriassa mahdollista kutsua paikalle. Tämän vuoksi potentiaalinen(kin) esteellisyys pitäisi ehdottomasti ottaa puheeksi ajoissa esittelijän ja / tai puheenjohtajan toimesta.
—
Tutustutaanpa lopuksi parin viikon takaiseen surulliseen esimerkkiin nimenomaan Hattulan jääväyskulttuuriin liittyen. Tuolloin sivistyslautakunta ja kunnanhallitus käsittelivät yhteisesti erittäin merkittävää asiaa eli yhtenäiskoulun väistötiloja ja mahdollista lukion väistämistä perusopetuksen tieltä.
Hei, me jäävätään (osa 1):
Eräs sivistyslautakunnan jäsenistä on tällä hetkellä ei-vakituisessa työsuhteessa kunnan sivistystoimeen. Hattulassa sitä ei ole aiemmin katsottu esteellisyysperusteeksi vaan kyseisessä lautakunnassa on jo vuosien ajan toiminut ainakin yksi luottamushenkilö vastaavasta taustasta huolimatta. Esteellisyysasia on selvitetty kunnan viranhaltijoiden kanssa myös tämän uudemman tapauksen tiimoilta. Mutta. Kokouksen alkamishetkellä yhtäkkiä ilmoitettiin, että kunnassa aiemmin käytäntönä ollut tulkinta on virheellinen. Alussa mainitun jäsenen työsuhde tarkoittaa todellisuudessa esteellisyyttä kaikkiin sivistystoimialan asioihin.
Ei näin. Ei todellakaan näin. Itse esteellisyydessä ei siis ilmeisesti sinällään ole mitään epäselvää, mutta asia ei taatusti selvinnyt kokouspäivänä kello 17.45. Siinä ei enää paljon varajäsentä ehditä kutsumaan paikalle puhumattakaan kokousasioiden briifaamisesta. En tiedä ketkä kaikki olivat asiasta tietoisia, mutta kyseessä on todella törkeä ja demokratian sekä hyvän hallinnon vastainen toimintatapa.
Hei, me jäävätään (osa 2):
Jääviysilmoitukset eivät tuona tammikuisena iltana suinkaan jääneet tuohon yhteen. Kunnanhallituksen puolella nostettiin ennen saman kokouksen alkua esille, että väistötilaselvityksessä on ollut mukana yhden hallituksen jäsenen omistama ja myynnissä oleva kiinteistö. Kyseisestä tilasta ja sen mahdollisesta käytöstä ei ollut neuvoteltu omistajan kanssa millään tavalla ja muutenkin tila oli todettu käyttöön kelpaamattomaksi. Mutta se siis roikkui mukana listalla – ja aiheutti siten esteellisyyden.
Itse kyseenalaistan koko esteellisyysperusteen, koska kyseinen kiinteistö ei ollut millään muotoa todellinen vaihtoehto väistötilaksi ja se olisi haluttaessa voitu aivan hyvin vetää yli esityslistalta. Samaa toimintatapaa hyödyntäen listalla olisi voitu mainita muidenkin hallituksen jäsenten autotalleja tai perunakellareita ja tehdä siten kaikki halutut henkilöt esteellisiksi. Sellainen valikointi ei taida kuulua valmistelevien viranhaltijoiden tehtäviin?
Niin tain näin, joka tapauksessa vähintä mitä olisi voitu tehdä, olisi ollut keskustella asia selväksi etukäteen. Omien sanojensa mukaan jäävätty kunnanhallituksen jäsen oli keskustellut kouluasiasta pari tuntia aikaisemmin kunnanjohtajan kanssa, eikä tällöin ollut mitään viitteitä siitä, että hän joutuisi siirtymään syrjään päätöksenteon hetkellä.
Itse pidän todella epäilyttävänä, että samassa tilaisuudessa jäävätään – ei yksi – vaan kaksi henkilöä, molemmat täysin yllättäen. Varsinkin kun molempien henkilöiden kanta kouluasiaan oli samanlainen ja erittäin hyvin kaikkien tiedossa. Mörköjä ei pidä etsiä jokaisen puun takaa, mutta – kuten tämäkin kirjoitus todistaa – Hattulan toimintakulttuuri on todella kieroutunut. Oli toiminta suunniteltua tai ei, toivon syvästi, että kaikki asiaan vähänkin sekaantuneet henkilöt tuntevat edes jonkinlaisen piston sydämessään.
—
Opettajana yritän kasvattaa nuoria siihen, että kaikkien kanssa ei tarvitse olla paras kaveri, mutta kaikkien kanssa pitää pystyä työskentelemään. Saman kulttuurin toivoisi yltävän myös politiikkaan ja yhteisten asioiden hoitamiseen. Asioista voi olla eri mieltä, mutta se ei saa silti johtaa asiattomaan käyttäytymiseen ja oman tavoitteen ajamiseen keinoista välittämättä. Kunnallisen päätöksenteon pitäisi olla kaukana sodasta ja taistelusta, mutta välillä tuntuu, että jopa sodassa on paremmat – ja paremmin noudatetut – säännöt kuin Hattulan johtamisessa.[/et_pb_text][/et_pb_column]
[/et_pb_row]
[/et_pb_section]