Kirjoitin perusopetuksen hallintomalliin ja sen kustannuksiin liittyvän mielipidekirjoituksen Hämeen Sanomiin. Täytyyhän se nyt tarjota luettavaksi myös paikallislehden ulottumattomissa oleville. 🙂
Hallinto ajaa opetuksen ohi Hattulassa
Hattulan perusopetuksen menoja on tarkoitus leikata vuoden 2018 aikana yli 200 000 eurolla. Säästöt kohdistuvat lähes yksinomaan henkilöstökuluihin eli käytännössä opetustuntien määrään. Tämä tulee näkymään ryhmäkokojen kasvuna ensi syksynä uuden kouluvuoden alkaessa.
Huomionarvoista on, että samojen säästöpaineiden alla Hattulassa ylläpidetään valtavirrasta poikkeavaa ja erittäin kallista perusopetuksen hallintojärjestelmää. Yhtenäiskoulun kolmelle virkarehtorille maksettavat palkat ovat huomattavan korkeita jopa koko Suomen mittakaavassa. Perusopetuksen rehtorien keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka on noin 4500 euroa ja apulaisrehtorien noin 4300 euroa kuukaudessa. Hattulassa vastaavat luvut ovat 5255 ja 4943 euroa kuukaudessa, ja kokonaispalkkojen osalta rehtoreiden ansiot nousevat jopa toimialajohtajien yläpuolelle.
Opetusalan työehtosopimus ei näin korkeita palkkaluokkia tunne, eikä palkkoja ole käsitelty myöskään luottamuselinten toimesta, joten kyse on puhtaasti virkamiesjohdon “strategisista” valinnoista. Esimerkiksi Laihialla täysin identtisessä toimintaympäristössä ja hallintojärjestelmässä rehtorin tehtäväkohtaiseksi palkaksi on määritelty 4650 euroa ja apulaisrehtorien 4350 euroa kuukaudessa.
Suorien palkkakustannusten lisäksi nykyinen hallintomalli sisältää myös sellaisia toiminnallisia epäkohtia, jotka tuovat kunnalle ylimääräisiä kustannuksia kymmenien tuhansien eurojen edestä vuodessa. Palaamalla takaisin perinteiseen ja yleisesti käytössä olevaan koulukohtaiseen rehtorijärjestelmään Hattulan perusopetuksen hallinto olisi mahdollista järjestää vuositasolla ainakin 80 000 euroa nykyistä halvemmalla.
On täysin selvää, että kaikilta toimialoilta joudutaan etsimään säästöjä, mikäli kunnan tulopohjaa ei pystytä vahvistamaan. Perusopetuksessa pitäisi kuitenkin ehdottomasti kääntää kaikki muut kivet ennen kuin opetuksen määrää leikataan. Nyt näin ei ole toimittu, ja sijaiskärsijän osaan joutuvat hattulalaiset lapset ja nuoret. Pelkästään hallintoa yksinkertaistamalla voitaisiin kattaa merkittävä osa perusopetuksen säästötavoitteesta.
Epäkohta on päättäjien tiedossa, mutta minkäänlaista korjausliikettä ei ole näköpiirissä. Miksi? Viimeisen vuoden tapahtumat ovat osoittaneet, että yhteistä poliittista tahtoa hyvän ja toimivan perusopetuksen ylläpitämiseksi ei Hattulassa näytä löytyvän. Silloin kun on tahtoa, löytyy myös ratkaisuja.