Tein valtuustoaloitteen perusopetuksen hallintomalliin liittyen viime vuoden elokuussa. Siitä asti olen tehnyt parhaani mukaan töitä taustalla, jotta luottamushenkilöt saisivat totuudenmukaista informaatiota päätöksensä tueksi. Aloite on jätetty kertaalleen pöydälle niin sivistyslautakunnassa kuin kunnanhallituksessakin, suurimpana syynä nimenomaan taustatietojen ristiriitaisuudet. Sivistyslautakunnasta aloite lopulta eteni kunnanhallitukselle kahden eriävän mielipiteen saattelemana. Viime maanantaina saavutettiin sitten eräänlainen päätepiste, kun kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että aloite ei aiheuta minkäänlaisia toimenpiteitä ja se katsotaan siten loppuun käsitellyksi.
Tämä on päätös, jota minä en voi mitenkään hyväksyä. Nykyinen järjestelmä sisältää laillisuus- ja oikeudenmukaisuusongelmia, se on Hattulan kunnalle törkeän kallis sekä äärimmäisen kankea ja huonosti toimiva. Etenkin tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa isoja säästöjä etsitään perusopetuksen puolelta, pitäisi ehdottomasti kääntää kaikki muut kivet ennen opetuksen määrän (ja laadun) leikkaamista. Nyt näin ei olla toimittu.
Tähän asti olen siis pyrkinyt toimimaan nimenomaan taustatukena ja asiantuntijana. Se ei kuitenkaan ole johtanut mihinkään, joten nyt on aika tuoda asiaan liittyvät yksityiskohdat julkisiksi ja kaikkien kuntalaisten arvioitavaksi. Valtuustolla on vielä mahdollisuus palauttaa asia uudelleen sivistyslautakunnan käsittelyyn, joten tässä vaiheessa on oikea aika nykäistä sitä “omaa” valtuutettua hihasta ja keskustella tästä perusopetuksen näkökulmasta merkittävästä asiasta.
Tämä kirjoitussarja on (vähintään) kolmiosainen. Jokainen osa käsittelee hallintomallia eri näkökulmasta. Tämän “johdanto-osan” loppuun olen liittänyt kunnanhallituksessa tekemäni eriävän mielipiteen perustelut. Ne käsittelevät asiaa pääosin työnantajan näkökulmasta ja otan niissä kantaa nykyisen hallintojärjestelmän laillisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviin ongelmiin. Kirjoitussarjan seuraavissa osissa tulen pureutumaan tarkemmin nykymallin taloudellisiin ja toiminnallisiin epäkohtiin sekä mahdollisiin vaihtoehtoihin.
Ennen kuin mennään itse asiaan, kerrataan vielä lyhyesti mikä on nykyinen, tällä hetkellä käytössä oleva perusopetuksen hallintomalli. Eli Hattulan yhtenäiskoulua johtaa rehtori yhdessä kahden apulaisrehtorin kanssa. Tällä ”yhtenäiskoululla” on kuusi toimipistettä eri puolilla Hattulaa ja tästä syystä kouluyksiköiden päivittäistä toimintaa eivät johda rehtorit vaan erikseen nimetyt apulaisjohtajat. Rehtoreilla ei ole yhteistä toimipistettä, vaan varsinaisen rehtorin työpiste sijaitsee Juteinin koululla ja apulaisrehtorien työpisteet ovat Parolan koululla ja Parolan yhteiskoululla. Jokainen rehtori vastaa (jossain mielessä) oman sijoituspaikkansa kouluyksiköstä ja tämän lisäksi loput kolme kouluyksikköä on jaettu varsinaisen rehtorin ja toisen apulaisrehtorin kesken. Itselleni on ainakin täysin epäselvää mitä tämä apulaisrehtorien kouluyksiköstä ”vastaaminen” todellisuudessa tarkoittaa, koska ”pää”rehtorilla on monissa asioissa laissa todettu jakamaton vastuu koko koulun (=Hattulan yhtenäiskoulu) suhteen.
Että sellaista – en tiedä ymmärsikö kukaan mitään tuosta yläpuolisesta selityksestä. Ei kannata huolestua, vaikka jokin pikkuseikka tuntuisikin vielä epäselvältä. Kovin moni muukaan ei nimittäin ole perillä tämän hallintomallin kaikista kiemuroista. 😉 Esimerkiksi oppilaan vanhemman näkökulmasta katsottuna on äärimmäisen hankala tietää minkälaisissa asioissa tulee ottaa yhteys apulaisjohtajaan, minkälaisissa asioissa apulaisrehtoriin ja minkälaisissa asioissa rehtoriin. Niin ja sitten näiden yläpuolella on toki vielä sivistysjohtaja, johon voi myös yrittää ottaa yhteyttä. No niin – nyt meinataan väkisinkin karata jo niihin toiminnallisiin ongelmiin. 😀 Palataan niihin myöhemmin ja keskitytään tässä kirjoituksessa opetusalan työehtosopimuksen sisältöön ja palkkojen oikeudenmukaisuuteen.
Eriävä mielipide
Hattulan kunnanhallitus 26.3.2018
§ 66 Valtuustoaloite: toimiva ja kustannustehokas hallintomalli Hattulan perusopetukseen
Tällä hetkellä käytössä olevan hallintomallin kustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin tämän kokoluokan kunnassa tulisi olla. Lisäksi nykyinen järjestelmä on tietyiltä osin opetusalan työehtosopimuksen vastainen ja siten laiton. Hattulan kunta ei myöskään tällä hetkellä kohtele oikeudenmukaisesti kunnan palveluksessa olevia viranhaltijoita työtehtävään liittyvän palkan osalta.
Nykyisessä hallintomallissa perusopetuksen rehtorin tehtäväkohtainen palkka on 5255 euroa ja apulaisrehtorien 4943 euroa kuukaudessa. Vuonna 2016 perusopetuksessa toimineiden rehtorien keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 4527 euroa ja apulaisrehtorien 4387 euroa kuukaudessa (Kuntaliitto). Nykyinen hallintomalli voitaisiin korvata esimerkiksi koulukohtaisilla johtajilla, jolloin opetusalan työehtosopimus määrittelisi hyvin yksiselitteisesti kunnan palveluksessa olevien virkarehtorien palkkavälyksen. Hattulassa tarvittavien rehtoreiden (3 kpl) tehtäväkohtaiset palkat asettuisivat alakoulujen osalta 4000 euron ja yläkoulun osalta 4500 euron tasolle. Työnantajan maksamat sivukulut huomioiden koulukohtaisiin rehtoreihin siirtyminen pienentäisi Hattulan kunnan rehtoreille kohdentuvia palkkakustannuksia noin 40 000 euroa vuodessa.
Opetusalan työehtosopimuksen mukaan kaikkien rehtoreiden työaikaan on tarkoituksenmukaista sisällyttää opetustunteja. Apulaisrehtorien osalta sopimuksessa on esitetty vähimmäisvaatimus, jota ei voida ohittaa paikallisesti sopimalla. Sivistysjohtajan kokouksessa antaman lausunnon mukaan tällä hetkellä viroissa toimivien rehtorin ja kahden apulaisrehtorin työaikaan ei ole sisällytetty lainkaan opetusvelvollisuutta, vaikka pykälän esittelytekstissä näin todetaankin (sivistyslautakunta 1.11.2017). Mikäli nykyinen hallintomalli korvattaisiin koulukohtaisilla johtajilla, työehtosopimus määrittelisi kolmen rehtorin yhteenlasketuksi opetusvelvollisuudeksi noin 29 tuntia viikossa.Tämän opetustuntimäärän teettäminen muulla opetusalan henkilöstöllä maksaa Hattulan kunnalle 45 000 – 50 000 euroa vuodessa. Lisäksi tulee huomioida, että nykyinen menettelytapa (apulaisrehtoreilla ei opetusvelvollisuutta) on opetusalan työehtosopimuksen vastainen ja siten laiton.
Hattulan kunnassa johtavien viranhaltijoiden palkkajärjestelmä perustuu kokonaispalkkaan, joten tehtäväkohtaisten palkkojen vertailua johtavien viranhaltijoiden ja opetusalan henkilöstön välillä ei ole mahdollista tehdä. Tästä syystä vertailu on tehtävä kokonaispalkkojen muodossa. Opetusalan työehtosopimuksen mukaisesti rehtorin tehtäväkohtaiseen palkkaan tehdään vuosisidonnaisia korotuksia. 20 vuoden opetusalalla työskentelyn jälkeen rehtorin kokonaispalkka on 1,21-kertainen tehtäväkohtaiseen palkkaan verrattuna. Tällä tavalla laskettuna perusopetuksen rehtorin tehtävään liittyvä kokonaispalkka voi olla 6373 euroa ja apulaisrehtorin 5995 euroa kuukaudessa. Nämä summat ovat puhtaasti työtehtävän perusteella maksettavia korvauksia ja niihin lisätään vielä mahdolliset ammatinhallintaan ja työtuloksiin perustuvat henkilökohtaiset korotukset. Hattulassa johtavien viranhaltijoiden (johtoryhmä, pl. kunnanjohtaja) kokonaispalkat vaihtelevat välillä 5425 – 6681 euroa kuukaudessa. Näihin palkkoihin ei tehdä mitään työkokemukseen tai ammatinhallintaan perustuvia lisäyksiä vaan ne ovat toistaiseksi voimassa olevia neuvottelun tuloksia. Esimerkiksi perusturvajohtajan palkka on 5425 euroa, hallintojohtajan palkka on 5445 euroa ja teknisen johtajan palkka on 6028 euroa kuukaudessa. Rehtorin ja apulaisrehtorin nykyiset työnkuvat (huomioidaan puuttuva opetusvelvollisuus) eivät millään tavalla oikeuta tällä hetkellä käytössä olevia palkkoja, kun vertailukohtana käytetään kunnan johtavia viranhaltijoita.
Edellä mainittujen perustelujen vuoksi nykyisellä hallintomallilla jatkaminen ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä vaihtoehto. Käytössä oleva järjestelmä rikkoo voimassa olevaa työehtosopimusta ja kohtelee kunnan työntekijöitä epätasa-arvoisesti. Lisäksi se on kunnalle erittäin kallis ja sisältää lukuisia toiminnallisia epäkohtia. Valtuustoaloite tulee ehdottomasti palauttaa sivistyslautakunnalle uudelleen käsittelyä varten.
Mikko Sabel