Toinen (ja toivottavasti oikaisuvaatimusta tuloksekkaampi) toimenpiteeni Hattulan sivistyspuolen kehittämiseksi tapahtui valtuustoaloitteen muodossa. Jätin valtuuston syyskauden avauskokouksessa aloitteen Hattulan perusopetuksen hallintoon liittyen. Nykyinen hallintomalli on paitsi verorahojen älytöntä haaskausta, myös täydellisen toimimaton ja sekava. Tämän enempää en aio aihetta alustaa – aloite puhukoon puolestaan.
Valtuustoaloite: Toimiva ja kustannustehokas hallintomalli Hattulan perusopetukseen
Hattulan perusopetus siirrettiin yhden, koko kunnan kattavan yhtenäiskoulun alaisuuteen 1.8.2016
lähtien. Tähän muutokseen liittyen perusopetuksen hallinnolliset järjestelyt on organisoitu uudella,
yleisestä käytännöstä poikkeavalla tavalla. Hallintomallin muutokseen liittyvien päätösten
yhteydessä sivistystoimi ei ole antanut minkäänlaista selvitystä kustannusvaikutuksista. Jo nyt on
havaittavissa, että tehdyt muutokset eivät ole olleet missään tapauksessa kustannusneutraaleja vaan
kyseessä on erittäin kallis ratkaisu kunnalle.
Perinteisesti perusopetuksen hallinto on järjestetty siten, että jokaisella kouluyksiköllä on oma
toiminnasta vastaava rehtori tai koulunjohtaja. Pienempien koulujen tapauksessa hallintoa on
saatettu joskus käytännön syistä yhdistää. Hattulan hallintomalli koostuu kolmesta eri portaasta:
yhdestä rehtorista, kahdesta apulaisrehtorista ja kuudesta apulaisjohtajasta. Tällä hetkellä
virkarehtorin tehtäväkohtainen palkka on 5255 e/kk ja kahden apulaisrehtorin palkat ovat 4887 e/kk.
Nämä ovat erikseen neuvoteltuja sopimuksia eivätkä palkkaluokat siten määräydy suoraan
opetusalan virka- ja työehtosopimuksen pohjalta. Lisäksi apulaisjohtajille maksetaan
työehtosopimuksen mukaiset korvaukset.
Kuntamme kouluverkko mahdollistaisi myös perinteisempiä hallintomalleja. Kustannusvertailua
voidaan tehdä esimerkiksi malliin, joka perustuu kolmeen virkarehtoriin. Tässä vaihtoehdossa
yläkoululla olisi oma rehtorinsa, Juteinin koululla olisi rehtori, jonka vastuualueeseen kuuluisivat
myös Nihattulan ja Lepaan alakoulut ja Parolan koululla olisi rehtori, jonka vastuualueeseen kuuluu
myös Pekolan koulu. Näiden rehtoreiden lisäksi Lepaalla, Nihattulassa ja Pekolassa olisi omat
apulaisjohtajansa vastaamassa koulutyön arkirutiineista.
Esimerkkinä toimiva hallintomalli toisi säästöjä monella tasolla.
1) Kolmen virkarehtorin palkat perustuisivat suoraan virka- ja työehtosopimukseen, jonka mukaan
niiden yhteissumma olisi n. 12 500 e/kk. Tällä hetkellä kolmen rehtorin tehtäväkohtaiset palkat ovat
yhteensä 15 029 e/kk.
2) Virka- ja työehtosopimuksen mukaan rehtoreiden työnkuvaan kuuluu opetusta. Opetustuntien
määrä riippuu suoraan opetusryhmien määrästä eli koulun koosta. Esimerkkimallissa alakoulujen
kahdelle rehtorille kuuluisi opetusta yhteensä 12-15 viikkotuntia ja yläkoulun rehtorille 7
viikkotuntia. Tällä hetkellä kolmen kokonaistyöajassa olevan rehtorin työsopimukset eivät sisällä
opetustunteja lainkaan. Näiden oppituntien teettämisen muilla opettajilla voidaan katsoa maksavan
työnantajalle kuukausitasolla vähintään 1800 euroa (20 tuntia, 90e/kpl).
3) Kolme apulaisjohtajan vakanssia voitaisiin poistaa (Parola, Juteini ja yläkoulu), mikä toisi säästöä
noin 1000 euroa kuukaudessa.
Esitetty esimerkki on suorien kustannusten osalta noin 5300 e/kk halvempi kuin tällä hetkellä
käytössä oleva hallintomalli. Tähän tulee vielä lisätä kohonneista henkilöstökuluista aiheutuvat
työnantajan sivukulut. Kokonaisuutena esimerkin mukainen hallinto toisi vuositasolla lähes 80 000
euroa säästöä nykyiseen malliin verrattuna. Summaa voidaan verrata esimerkiksi perusopetuksen
tarvikemäärärahaan (=kirjat ja muu opetusmateriaali), joka on tällä hetkellä noin 100 000 euroa
vuodessa. Hallintomallin yksinkertaistamisesta säästyvillä rahoilla määrärahat voitaisiin lähes
kaksinkertaistaa tai vaihtoehtoisesti palkata kaksi uutta opettajaa.
Esimerkkinä toiminut kolmen virkarehtorin ja kolmen apulaisjohtajan hallintomalli ei ole ainoa
vaihtoehto nykyiselle mallille. Hallinto voitaisiin järjestää tehokkaasti myös siten, että jokaisella
koululla olisi oma itsenäinen johtajansa. Tämä tarkoittaisi kolmea virkarehtoria ja kolmea
koulunjohtajaa. Kyseinen hallintomalli sisältää esitettyä esimerkkiä vähemmän
opetustuntihuojennuksia, joten se toisi todennäköisesti vielä enemmän säästöjä.
Perusopetuksen hallintomallin valinnan ei tule kuitenkaan perustua pelkästään kustannuksiin.
Toimiva hallinto parantaa palvelukokemusta merkittävästi. Etenkin kodin ja koulun yhteistyön
näkökulmasta hallinnon tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä. Nykyinen hallintomalli
on osoittautunut alusta lähtien sekavaksi ja huonosti toimivaksi. Muun muassa vastuunjako rehtorin,
apulaisrehtorien ja apulaisjohtajien välillä on ollut erittäin epäselvää kaikille sidosryhmille. Nykyinen
suuntaus johtamisen suhteen on kohti jaettua johtajuutta, mutta koulumaailmassa sen ei kuitenkaan
pitäisi tarkoittaa Hattulassa toteutettua vastuunjakoa erilaisten johtajaportaiden välillä vaan vastuun
jakamista opettajille ja heistä kootuille tiimeille (mm. Katriina Tolonen, Kasvatustieteiden pro gradu
tutkielma: Johtajuus ja johtajuuden jakautuminen peruskoulussa, 2014).
On tärkeää huomioida, että perusopetuksen hallintomalli ja sen valinta ei ole millään tavalla sidottu
“yhtenäiskoulu”-nimikkeeseen. Kuntamme koulut voivat muodostaa nimellisesti yhtenäiskoulun,
vaikka jokaisen koulun hallintoa hoitaisi oma, erillinen rehtorinsa. Nämä rehtorit voisivat yhdessä
muodostaa esimerkiksi Hattulan yhtenäiskoulun johtoryhmän.
Esitän, että sivistyslautakunta selvittää mahdolliset vaihtoehdot kuntamme perusopetuksen
hallinnon järjestämiseksi, teettää laskelmat niihin liittyvistä henkilöstökustannuksista sekä tekee
päätöksen Hattulan perusopetuksessa käytettävästä hallintomallista. Selvitystyö tulee aloittaa
mahdollisimman nopeasti, jotta mahdolliset säästöt saadaan täysimääräisinä käyttöön jo
lukuvuoden 2018-2019 alusta.
Hattulassa 28.8.2017
Mikko Sabel