Puh pah pelistä pois – kunnanjohtajapeli kuumimmillaan

Jaahas. Että tällainen kunnanjohtajan hakuprosessi meillä on käynnissä tällä kertaa. Meikäläisen mielipiteen voitte varmaan jo tässä vaiheessa arvata. 😀 Aloitetaan kuitenkin positiivisista asioista. Ehdotonta plussaa on se, että asioista tiedotettiin (kerrankin) kiitettävän nopeasti. Hakijaehdokkaat olivat ylellä julkisessa jakelussa välittömästi hakuajan päätyttyä ja alle vuorokausi tästä kunnan nettisivuilla jo lueteltiin haastatteluun valitut. Tehokasta toimintaa, pakko myöntää. Mutta siihen tiedotusnopeuteen ne positiiviset asiat tässä sitten jäävätkin. Itse prosessin etenemisnopeudessa ei ole mielestäni mitään positiivista. En yksinkertaisesti pysty käsittämään miten on mahdollista, että vajaassa vuorokaudessa hakemuksista on perattu haastatteluun kutsuttavat. Mitään valintaryhmän kokousta tuskin on pidetty tuona päättymispäivän iltana, vaan päätökset on tehty jo hakuajan aikana. OK, moni hakemus on varmasti tullut jo hyvissä ajoin ennen deadlinea, mutta yleensä niitä tulee myös viime tipassa. Ne ansaitsevat aivan samanlaisen käsittelyn kuin ajoissa tulleet hakemuksetkin. Tasapuolisuuteen on vaikea uskoa näillä taustatiedoilla. Lisäksi pitää huomioida, että tässä ei haeta mitään raksamiestä tai siivoojaa (kaikella kunnioituksella kyseisiä ammattiryhmiä kohtaan… 🙂 ) vaan juuri yhtä tiettyä sopivaa yksilöä kunnan johtotehtäviin. Sellaiseen prosessiin kuuluu ehdottomasti heti alkuvaiheessa taustojen huolellinen tarkistaminen, edellisten työnantajien haastattelu jne, jotta saadaan valittua potentiaalisimmat tapaukset haastatteluvaiheeseen. Hutilaukauksiin ei tässä hommassa ole isommin varaa.

Jos mietitään haastatteluun valittuja henkilöitä, niin mielestäni valintaryhmän mielipide on hyvin selkeä. Halutaan ihminen, jolla on aiempaa kokemusta kunnanjohtajana toimimisesta. Olkoonkin, että kaksi sopivista ehdokkaista on “eronnut” (=erotettu) nimenomaan ilmapiiriongelmien vuoksi. Asikkalan tunnelmia on lehdistön mukaan kuvailtu kyseisen johtajan aikana “pohjoiskoreamaiseksi” ja Harjavallassa valitetaan huonosta työilmapiiristä ja töykeästä sekä loukkaavasta käytöksestä.
No, kolikolla on toki aina kaksi puolta. Esimerkiksi Jaana Karrimaa (=Harjavalta) on itse todennut, että hän on ainoastaan halunnut saada kaikki toimimaan sääntöjen mukaan. Onko siis pohjimmiltaan kyse vain herkkähipiäisistä virkamiehistä ja/tai poliitikoista? Mahdotonta sanoa. Ainoastaan henkilöt itse tietävät totuuden. Seuraava kysymys kuuluu, että miten tällaiseen sitten pitäisi suhtautua? Hankala kysymys. Itse opettajan työssä pyrin välttämään ennakkokäsityksiä ja koetan antaa jokaiselle aina uuden mahdollisuuden uudessa ympäristössä. Tässä on kuitenkin kyse hieman suuremmista asioista kuin pelkästään yksilön oikeudesta “uuteen alkuun”. Puhutaan 10 000 asukkaan kunnan johtamisesta ja kuntalaisten verorahoista. Epäonnistuneen valinnan jälkeen edessä voi olla pitkä, kuluttava ja kallis prosessi ennen kuin virhe saadaan korjattua. Onko siis mahdollinen palkinto niin suuri, että riski kannattaa ottaa. Epäilen.

Haluaisin vielä tarttua noihin haastatteluvalintoihin. Olisiko ollut liikaa vaadittu, että edes haastatteluvaiheeseen olisi otettu myös joku “musta hevonen” vailla kunnanjohtajakokemusta? Itsekin googlettelin noita hakemuksen jättäneitä ihmisiä ja oma mielenkiintoni kohdistui nimeen Ritva Asula-Myllynen. Hallintotieteiden maisteri, toiminut 10 vuotta kehittämispäällikkönä Tampereen kaupunkiseutu-hankkeessa. Mielestäni juuri sellaista asiantuntemusta seutuyhteistyön kehittämisestä kunnassamme kaivattaisiin tällä hetkellä. Ja jos/kun tässä kunnassa pitää johtohenkilöillä olla kokoomustaustaa, niin sekin täsmää. 😀 Okei, myönnettäköön, että en siis tiedä yhtään sen enempää ihmisestä enkä hänen taustoistaan, mutta ehtikö valintaryhmäkään tutustua asiaan sen syvällisemmin? Tuskin. Veikkaan vahvasti, että hylkäsivät suoralta kädeltä. Muitakin mielenkiintoisia nimiä listalla oli. Esimerkiksi Kempeleen sivistysjohtaja Hannu Kuusela on hakenut useita kunnanjohtajan virkoja ja hänet on todettu monen valintaryhmän mielestä erittäin potentiaaliseksi hakijaksi. Kuusela on tälläkin hetkellä Asikkalassa haastateltavien joukossa ja lisäksi hän päätyi juuri valmistuneessa Muonion prosessissa kakkossijalle. Hattulan valintaryhmän tuomio – turha haastatella, ei jatkoon.

Kokonaan oma lukunsa on sitten se, onko tähän prosessiin tulossa vielä muita ehdokkaita. Viime vuosina kun on yleistynyt “suostumuksen antaminen” eli suomeksi sanottuna henkilöiden tuominen prosessiin mukaan takaoven kautta. Mielestäni on täysin naurettavaa ja lapsellista, että erään nimeltämainitsemattoman puolueen edustajat (paikallisyhdistyksen puheenjohtajan johdolla…) käyvät vihjailemassa tästä asiasta paikallisessa facebook-keskusteluryhmässä. “Lällälää, mepä tiedetäänkin jotain mitä te muut ette tiedä.” Puhutaanko tässä nyt kunnan johtohenkilöiden valinnasta vai lasten hiekkalaatikkoleikeistä? On toki selvää, että nimistä ei voi puhua ääneen ennen kuin asia on täysin varma, mutta kyllä valintaryhmä olisi aivan hyvin voinut tiedottaa haastatteluvalintojen yhteydessä, että pyrkimyksenä on saada vielä suostumus 1-2 henkilöltä. Jos siis tällaista on ylipäätään suunnitteilla. Tällä hetkellä ihmisten on pakko spekuloida asiaa siitä näkökulmasta, että joku noista kolmesta haastateltavasta on erittäin todennäköisesti Hattulan seuraava kunnanjohtaja.

En ole suinkaan ainoa, joka on asiasta huolestunut. Esimerkiksi Seppo Söderlund (valtuutettu, ps) kirjoitti Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 25.4. hyvän tekstin valintaprosessin aikataulutuksesta. Tuskin on sattumaa, että prosessi pyörii sopivasti juuri tässä valtuustojen vaihtumisen aikana. Muistaakseni neljä vuotta sitten Rahkoilan koulun lakkauttaminen ajoitettiin koko lailla samalla tavalla. Hattulalainen päätöksentekomalli elää ja voi hyvin. Piiri pieni pyörii ja luottamushenkilöitä käytetään “saunapäätösten” kumileimasimena. Voin ihan julkisesti luvata, että tulevalla valtuustokaudella on ainakin yksi kumileimasin vähemmän. Minä en pelkää avata suutani ja tehdä esityksiä asioiden pöydälle jättämisestä, jos prosessien avoimuus ja tiedottaminen eivät ole hyväksyttävällä tasolla.