Koska kaikki blogin lukijat eivät kuulu Hämeen Sanomien jakelupiiriin, niin julkaisen myös täällä kirjoittamani (yhteistyössä Tuomas Niemisen kanssa) mielipidekirjoituksen (HäSa 28.5.) koskien meneillään olevaa kouluhanketta.
Kirjoitus sai alkunsa siitä, että sivistyslautakunnan kokouksen jälkeen Hämeen Sanomat teki uutisen lautakunnan päätöksestä hylätä vs. sivistysjohtajan esitys hajautetusta koulumallista (uutinen löytyy täältä). Jostain käsittämättömästä syystä tässä lehtijutussa ei silti otettu sanallakaan kantaa siihen, miksi lautakunta päätyi hylkäämään hajautetun mallin ja hyväksyi yhden koulurakennuksen mallin. Käytännössä koko uutinen oli varattu ainoastaan vs. sivistysjohtajan perusteluille oman näkemyksensä puolesta. Tällainen yksipuolisuus on täysin ala-arvoista journalismia ja siksi katsoimme tarpeelliseksi tuoda julkisesti esille myös vastakkaisia näkökulmia eli niitä, joihin sivistyslautakunta perusti oman päätöksensä.
”Hämeen Sanomien uutinen Hattulan yhtenäiskoulun uusiin tiloihin liittyen (HäSa 25.5.) antoi erittäin yksipuolisen kuvan yhtenäiskoulun tilanteesta ja mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Uutisen pohjaksi oli haastateltu ainoastaan vs. sivistysjohtaja Minna Kalliota, vaikka sivistyslautakunta nimenomaan päätyi hylkäämään hänen pohjaesityksensä. Äänestyksen voittaneelle päätösesitykselle on olemassa erittäin paljon hyviä perusteluita ja siksi myös niitä on esitettävä julkisesti.
Hanketta varten suoritetussa osallistamisessa kaikki yläkoulun opettajaryhmät sekä oppilaiden edustajat painottivat nimenomaan sitä, että yläkoulun toimintoja ei pidä missään tapauksessa hajauttaa, vaan kaikkien opetustilojen tulee sijaita mahdollisimman lähellä toisiaan. Käyttäjäryhmien mielipide on perusteltu, koska hajautettu malli aiheuttaisi monia toiminnallisia haasteita. Niiden myötä nuorten kokonaisvaltainen tukeminen vaikeutuisi selvästi lisäten mm. syrjäytymisen riskejä merkittävästi. Ei ole myöskään missään määrin pedagogisesti järkevää, että oppilaiden työpäivä täytettäisiin yksipuolisesti samankaltaisilla aineilla, esimerkiksi pelkillä kielten tunneilla.
Lautakunnan esittämä sijaintivaihtoehto mahdollistaa tilojen yhteiskäytön jopa tehokkaammin kuin vs. sivistysjohtajan esitys. Pohjaesityksessä ei huomioida lainkaan lukion sijaintia ja lukiolaisia potentiaalisena käyttäjäryhmänä. Nykyisen tontin eteläpäädyssä uudisrakennus sijaitsisi olemassa olevien koulurakennusten keskipisteessä muodostaen yhden yhtenäisen kampusalueen. Uusien opetustilojen välittömässä vaikutuspiirissä olisivat koko ajan kaikki Parolan alakoulun, yhteiskoulun ja lukion opiskelijat (yhteensä yli 800 lasta ja nuorta). Lisäksi myös Marjahatun päiväkoti sijaitsee sellaisella etäisyydellä, että tilojen satunnainen käyttö päiväkodin osalta olisi täysin mahdollista.
Hanketta tulee tarkastella myös rakennusteknisestä näkökulmasta, koska Parolan yhteiskoulun nykyisten tilojen kunto on heikko ja siksi uudisrakennuksen valmistumista ei ole syytä tarpeettomasti viivyttää. Juteinikeskuksen alueella rakentaminen on suojeltujen maisema-arvojen vuoksi erittäin tarkoin rajattua ja pienikin uudisrakennus vaatii kaavamuutoksen. Lautakunnan esittämälle sijaintipaikalle rakennus voidaan toteuttaa nykyisen asemakaavan puitteissa ja siten uudet tilat saadaan käyttöön 6-12 kk nopeammin.
Mikko Sabel – opettaja, valtuutettu (vihr./sit.)
Tuomas Nieminen – opettaja, valtuutettu (vas.)”
Tällaista tällä kertaa. Lisätietoa mielipidekirjoituksessa mainituista pedagogisista ja toiminnallisista haasteista löytyy tästä blogikirjoituksestani.