Monenlaisia epämääräisiä käytäntöjä ja tulkintoja on Hattulan(kin) perusopetuksessa katsottu sormien läpi, jotta arki on saatu pyörimään sujuvasti. Nyt tämä sama epämääräisyys ja harmaalla alueella uiminen ollaan kuitenkin ulottamassa opetustiloihin tavalla, joka vaarantaa niin opettajien kuin oppilaiden työturvallisuuden. Sitä minä en voi hyväksyä – en opettajana enkä päättäjänä.
Tilaongelman taustalla on se, että toinen yläkoulumme kotitalousluokista on sisäilmaltaan siinä kunnossa, että sitä ei voida enää käyttää opetuksessa (eikä kyllä missään muussakaan tarkoituksessa). Viranhaltijat ovat vahvasti sitä mieltä, että uusi pysyvä kotitalousluokka rakennetaan nykyiseen ruokalarakennukseen. Ajatuksessa ei sinänsä ole mitään katastrofaalista, mutta kun jostain merkillisestä syystä päähäpinttymäksi on tullut se, että sinne ruokalaan pitää saada mahtumaan – ei pelkästään yksi luokka – vaan kaikki tulevaisuuden kotitalouden opetustilat. Yhteensä kaksi luokkaa ja jopa 40 oppilasta.
Tämä ei sitten onnistukaan enää sormia napsauttamalla. Ensinnäkin kaksi opetustilaa vie joka tapauksessa vähintään puolet ruokailutilasta, mikä aiheuttaa valtaisia toiminnallisia ongelmia ruokailun järjestämisen suhteen. Toinen – ja vielä huomattavasti tärkeämpi – seikka on se, että kaikki tähänastiset suunnitelmat ovat olleet sellaisia, jotka eivät täytä juuri miltään osin opetushallituksen suosituksia. Tämä on ihan loogista, koska suositukset täyttäviä tiloja ei kyseisiin tiloihin saada mitenkään mahtumaan ellei lähes koko ruokalaa siirretä kotitalouden käyttöön. Ja se taas ei luonnollisestikaan ole mahdollista tai ainakaan millään muotoa järkevää. Kyseessä on siis täydellinen paradoksi, mutta siitä huolimatta se aiotaan toteuttaa tavalla tai toisella. 😐
Suositukset ovat toki vain suosituksia eivätkä sinällään velvoita opetuksen järjestäjää mitenkään absoluuttisesti, mutta kannattaa huomioida, että tässä tapauksessa kyseessä on nimenomaan opetushallituksen laatima ohjeistus. Se ei siis ole mitään OAJ:n propagandaa, jonka voisi ajatella tähtäävän ainoastaan “opettajan edun” maksimointiin. Opetushallitus katsoo asioita objektiivisesti yläpuolelta ja ajattelee ihan varmasti kaikkien osapuolten etua – niin opetuksen järjestäjän kuin myös oppilaiden ja opettajien.
Kotitalous luokitellaan vaaralliseksi oppiaineeksi ja ihan syystä. Opetustilassa touhutaan joka päivä terävien työvälineiden, kiehuvan veden yms. vaaraa aiheuttavien asioiden parissa. Tällöin luokassa olevat vapaat pöytä- ja lattiapinta-alat nousevat erittäin kriittiseksi tekijäksi. Itse olen myös vaarallisten aineiden (fysiikka ja kemia) opettaja ja tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. Oma luokkani on opetushallituksen suositusten mukaan mitoitettu maksimissaan 18 oppilaalle ja voin kertoa, että sellaisina hetkinä kun työpöytien ääressä touhuaa 17-18 (poikkeustilanteissa jopa 19) teini-ikäistä, niin erilaisia vaara- ja “läheltä piti” -tilanteita syntyy väistämättä. Tällaisia ovat mm. tahattomat (ja ikävä kyllä myös puolitahalliset) tönäisyt ohikulkiessa, varomaton työvälineiden ja kemikaalien käyttö jne.
Ainakaan minun kokemukseni ja näkemykseni mukaan opetushallituksen suositukset eivät siis missään tapauksessa ole ylimitoitettuja. Minkäänlaista ylimääräistä väljyyttä opetustiloihin ei ole laskettu, vaan pikemminkin päinvastoin – niillä tulee juuri ja juuri toimeen.
Suositukset vs Hattulan suunnitelmat
Suosituksessa (OPH 2013) todetaan yleisellä tasolla seuraavasti: “Mitoitettaessa opetustila 16 oppilaan ryhmälle tulee tilan pinta-alan olla noin 120 m2, jotta kaikki opetuksen toiminnot mahtuvat tilaan siten että opetus voidaan toteuttaa turvallisesti ja esteetön toimiminen tilassa on mahdollista.” … “Mikäli koulun kotitalouden opetuksen viikkotuntien määrä on niin suuri, että tarvitaan kaksi opetustilaa, on toisen tilan teoreettinen tilantarve 16 oppilaan ryhmälle noin 105 m2 ja 12 oppilaan ryhmälle noin 90 m2. Mitoituksessa on otettu huomioon, että materiaalien ja tekstiilien huoltotila ja osa säilytystiloista on yhteisiä.”
Eli siis opetushallituksen mukaan kaksi opetustilaa ja 28 oppilasta vaatii yhteensä 210 m2 kotitalouden käytössä olevia tiloja ja 32 oppilasta puolestaan 225 m2. Hattulan suunnitelmissa tilaa ruokasalin puolelta on varattu n.160m2, johon voidaan toki lisätä vielä 10m2 yhteiskäytössä olevia eteistiloja. Toisin sanoen Hattulan versio kotitaloustiloista on 170m2 – 40 oppilaalle. Opetushallituksen nökemyksen mukaan noissa tiloissa ei voi tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti opiskella kuin ehkä noin puolet halutusta määrästä (20 oppilasta).
Tarkastellaan seuraavaksi tilojen jakautumista hieman tarkemmin. Opetushallitus toteaa kaikkein kriittisimmästä tilojen osasta seuraavaa: “Opetus-, ruokailu- ja ruoan valmistustila: 80–85 m2 / 16 oppilasta, 65–70 m2 / 12 oppilasta”. Kaikissa tähänastisissa Hattulan suunnitelmissa kyseistä tilaa on varattu 76-77 m2 / 20 oppilasta. Suositusten mukaan tuollaisessa tilassa työskentelee turvallisesti 14-15 oppilasta – ei suinkaan 20 oppilasta.
Opetushallitus jatkaa: “Ryhmätyöskentely: 10–15 m2, materiaalien ja tekstiilien huoltotila: 10–15 m2, varastotila: 2–5 m2”. Hattulan toistaiseksi esitetyt suunnitelmat jatkavat: Ryhmätyötila: ei ole, materiaalien ja tekstiilien huoltotila: 6,5m2, varastotila: ei ole.
Näin siis Hattulassa. Haluaisin todellakin tietää kuka on se suunnittelussa käytetty auktoriteetti ja vaarallisten aineiden asiantuntija, jonka mielestä opetushallituksen suosituksista voidaan vähentään 25-100% ja tilat pysyvät edelleen tarkoituksenmukaisina ja turvallisina.
Perusopetuksessa oppituntien aikaisesta turvallisuudesta vastaa opettaja ja tapaturman sattuessa hän voi joutua jopa oikeudelliseen vastuuseen mahdollisista laiminlyönneistä. Jokainen ymmärtää, että nämä Hattulan suunnitellut kotitaloustilat tulevat olemaan sellaiset, että jo pelkkä työskentely niissä on vakava turvallisuusriski. On itsestään selvää, että opettajat tulevat aikanaan antamaan asiasta oman lausuntonsa työnantajalle ja tällöin vastuu turvallisuudesta siirtyy isolta osin opetuksen järjestäjälle. Jos ja kun opettajat kaikesta huolimatta määrätään pitämään oppitunteja ei-soveltuvissa tiloissa ja sattuu tapaturma, niin silloin kunta tarvitsee kipeästi tuota edellisessä kappaleessa peräänkuuluttamaani auktoriteettia. Henkilöä, joka kertoo, että tapaturman aiheutumista ei edesauttanut millään tavalla tilojen huomattava ahtaus. En todellakaan haluaisi olla siinä vaiheessa tämän ”asiantuntijan” housuissa.
Minä en yksinkertaisesti ymmärrä, miten näin päivänselvästä asiasta ylipäätään tarvitsee vääntää. Huolenaiheita mm. turvallisuuteen liittyen on toistuvasti esitetty useiden henkilöiden toimesta. Tästä huolimatta projekti etenee kuin juna ja ainakaan minä en ole saanut suunnittelua johtavien viranhaltijoiden taholta yhteenkään kysymykseen tai epäkohtaan järjellistä vastausta.
Henkilökohtaisesti en missään nimessä ottaisi tällaista päätöstä kontolleni. En viranhaltijana enkä luottamushenkilönä. Olin teknisen lautakunnan kokouksessa kunnanhallituksen edustajana ja sain vakuutettua jäsenten enemmistön siitä, miten edesvastuuton suunnitelma on kyseessä. Tekninen lautakunta päättikin äänin 5-2, että ruokalaan rakennetaan ainoastaan yksi kotitalousluokka.
Tekninen lautakunta teki siis suoraselkäisen ja tässä tilanteessa ainoan järjellisen päätöksen. No, arvatkaapa mitä tapahtui päätöksen jälkeen? Täältä kunnanhallituksen esityslistasta se selviää. Kunnanjohtaja käytti välittömästi seuraavana päivänä otto-oikeuttaan. Kyllä, luitte oikein. Kunnanjohtaja päätti kävellä asianomaisen lautakunnan ylitse ja siirsi kotitalousluokkiin liittyvän päätösvallan kunnanhallitukselle. Mahdollista vain Hattulassa. 😀 Jos on Hattulan toimintakulttuuri ollut kummallista monessa kohtaa, niin nyt on kyllä saavutettu melkoinen naurettavuuden lakipiste. Tämän tason päätökset eivät kuulu missään tapauksessa kunnanhallitukselle. Ja hallituksen jäsenetkö sitten ovat teknistä lautakuntaa parempia asiantuntijoita tässä asiassa? Hekö vastaavat oikeudessa, kun sattuu tapaturma ja kysytään kuka on tehnyt päätöksen epäsopivien tilojen rakentamisesta?
En todellakaan tiedä pitäisikö tässä itkeä vai nauraa. Tekninen johtaja jätti eriävän mielipiteen lautakunnan päätöksestä, koska on mahdollista, että tällä hetkellä aktiivisessa käytössä oleva luokka (ei toistaiseksi sisäilmaoireita) ei kestä siihen asti kun uudisrakennus valmistuu. Sitä kautta voi syntyä “turhia” kustannuksia väistötilan muodossa. Jep jep. Mahdolliset kertaluontoiset kustannukset vs. oppilaiden ja opettajien turvallisuus 50 vuotta tästä eteenpäin – kumpi voittaa? Niinpä.
Ja jos kustannuksista kerran halutaan puhua, niin veronmaksajana käy todella vahvasti sääliksi tähän kahden kotitalousluokan idioottihankkeeseen hukattavia rahoja. On nimittäin erittäin todennäköistä, että jokin instanssi (aluehallintovirasto?) tulee myöhemmin kertomaan, että tuossa tilassa ei muuten opeteta tuollaista määrää oppilaita. Jos näin käy, silloin tarvitaan paljon lisää rahaa opettajien palkkakustannuksiin ja pahimmassa tapauksessa jopa vielä kolmas opetustila. Niin ja mikä hienointa – yläkoulun ruokalatila on lopullisesti tuhottu – just for nothing.
”Hattula – lupa tehdä toisin.” Nyt mennään kyllä jo äärirajalla. Onneksi Suomessa on myös ylempiä valvovia viranomaistahoja ja voi olla, että ihan tällaista lupaa tehdä toisin ei heru.