Talouden tasapainottamistoimikunta esittää, että lukiokoulutuksen järjestäminen Hattulan alueella lopetetaan. Minä olen erittäin huolestunut asiasta. Pelkään pahoin, että tämä esitys kuuluu juurikin siihen kategoriaan “selkeästi virheelliset ja myöhemmin kaduttavat” -päätökset, joista aiemmin kirjoitin. Lakkauttamalla lukio saatetaan saada kunnan talous hetkellisesti paremmalle tolalle, mutta pitkän aikavälin vaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan päinvastaisia ja paljon merkittävämpiä. Tutustutaanpa esimerkkitapaukseen nimeltä Hollola:
Hollola on hieman yli 20 000 asukkaan kunta, joka sijaitsee Lahden välittömässä vaikutuspiirissä. Kuntakeskuksesta on matkaa Lahden torille ainoastaan 10 kilometriä. 2000-luvun alkupuolella Hollolan asukasluku kasvoi jatkuvasti (jopa nopeammin kuin seudun keskuskaupungilla eli Lahdella), kunta oli elinvoimainen ja kaikki merkit indikoivat positiivista tulevaisuutta. Kuullostaako tutulta? Lähtökohdat ovat olleet hyvin samankaltaiset kuin esimerkiksi Hattulalla ja Janakkalalla. Hollolan talous ei kuitenkaan ilmeisesti ollut riittävän vahvalla pohjalla, koska siellä päädyttiin säästösyistä lakkauttamaan lukio. Lakkauttamispäätös tehtiin keväällä 2013.
Mitä Hollolalle kuuluu nyt – vajaat kuusi vuotta myöhemmin?
1. Kunnan asukasluku on kääntynyt laskuun niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti mitattuna.
Vuoden 2013 jälkeen Hollolassa on tapahtunut asukasluvun vähennystä jokaisena vuonna. Viime vuodenvaihteessa yhteenlaskettu asukasluvun pieneneminen viiden vuoden ajalta oli 484 asukasta. Samaan aikaan Lahden asukasluku on jatkanut kasvuaan vuodesta toiseen ja mm. yksi Hollolan pahimmista “kilpakumppaneista” eli Orimattila (16 000 asukasta) on selvinnyt huomattavasti pienemmällä eli 254 asukkaan tappiolla.
2. Kunnan ikärakenne muuttuu todella huolestuttavaan suuntaan.
Jokainen Suomen kunta tavoittelee rajojensa sisäpuolelle asukkaiksi hyviä ja pitkäaikaisia veronmaksajia. Käytännössä tärkein ikäryhmä voidaan rajata karkeasti ikäluokkaan 25-49 -vuotiaat. He ovat yleensä jo mukana työelämässä, perustaneet mahdollisesti perheen tai suunnittelevat sitä ja joka tapauksessa valtaosa heistä on valmiita asettumaan aloilleen pitkä tähtäin mielessään.
Seuraavassa kaaviossa on esitetty Lahden länsipuolella sijaitsevien kuntien 25-49 -vuotiaat asukkaat. Kyseessä eivät ole ihmisten absoluuttiset määrät vaan kaikki kunnat on skaalattu samaan kokoluokkaan ja “nollapisteenä” on vuosi 2010. Kuvaaja siis kertoo, miten kyseisen ikäryhmän osuus on missäkin kunnassa kehittynyt aikavälillä 2010-2018.
Kuten kuvaajasta havaitaan, kaikkien kehyskuntien suuntaus on huolestuttava. Tälläkin osa-alueella Orimattila on suoriutunut kuitenkin selvästi paremmin kuin Hollola ja vuoden 2014 jälkeen ero on entisestään kasvanut. Jopa Asikkala (jonka sijainti on huomattavasti heikompi kuin kahdella muulla) on pystynyt pitämään kiinni parhaista veronmaksajistaan keskimäärin yhtä hyvin (tai huonosti…) kuin Hollola.
Koska lukion lakkauttaminen saattaa olla merkittävä tekijä asuinpaikan valinnassa nimenomaan lapsiperheille, niin tein vielä toisen vertailun, jossa tutkimuksen kohteena on 0-9 -vuotiaiden lasten määrän kehitys.
On täysin valtakunnallinen ilmiö, että lapsiluvut laskevat kaikkialla. Tästä kuvaajasta käy ilmi, että vielä vuosina 2011 ja 2012 Hollolan lapsiluvun kehitys oli kuitenkin parempaa kuin Orimattilassa ja Asikkalassa. Sen jälkeen on alkanut vapaa pudotus, jolle ei näy loppua. Jälleen kerran – pahin ja tasavertaisin kilpailija eli Orimattila on onnistunut pitämään pintansa selvästi paremmin kuin Hollola.
3. Kunnan taloustilanne ja -ennuste ovat huonoja
Hollola lakkautti lukionsa siis keväällä 2013. Suuri syy päätökseen oli varmasti se, että pitkän nousukauden jälkeen kunnan tulos oli yllättäen jäänyt pakkaselle huimat 4,9 miljoonaa euroa vuonna 2012. Sopeuttamistoimet (joihin myös lukion lakkauttaminen kuului) selkeästi auttoivat, koska seuraavina kahtena vuotena alijäämää kertyi enää siedettävät 0,5 miljoonaa ja 1,1 miljoonaa. Vuonna 2015 Hollolan talous kuitenkin jälleen notkahti ja tuloksena oli -3,6 miljoonaa.
Sitten tapahtui jotain kummallista ja tilinpäätöksen perusteella Hollola tosiaan yllätti jopa itsensä – alijäämäinen talousarvio keikahti 5,3 miljoonaa plussalle. Yksi syy tähän on kuntaliitos Hämeenkosken kanssa, jota mm. valtio avusti 1,2 miljoonan euron summalla. Tämä suonenveto jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, koska vuonna 2017 plussaa kertyi enää marginaaliset 0,1 miljoonaa, viime vuodelta tulos tullee olemaan noin -2,5 miljoonaa ja kuluvan vuoden talousarvio on jo lähtökohtaisesti -1,2 miljoonaa.
Miten tuota Hollolan taloudellista kehitystä pitäisi sitten tulkita? Oma näkemykseni on, että tässä on tyyppiesimerkki hölmöläisten peitonpidennyksestä. Otetaan hätäapua jalkopäästä, niin se toki lämmittää hetken siellä yläpäässä, mutta kohta jaloissa on taas kylmä. Ja ikävä kyllä voi käydä myös niin, että sieltä se kylmyys jatkaa leviämistään, kunnes lopulta palellutaan kuoliaaksi. 😐
Eli siis kouluverkon supistamisen myötä ihmiset ovat alkaneet äänestää jaloillaan. Vuosina 2005-2012 Hollolan nettomuutto Suomen sisällä oli +179 ihmistä ja vuosina 2013-2018 puolestaan -593 ihmistä. Aikuisväestön väheneminen taas johtaa suoraan merkittävään verotulojen pienenemiseen ja sitä kautta talouden sakkaaminen jatkuu.
4. Kunnassa mietitään lukion uudelleen perustamista
Viimeisenä pointtina nykytilanteesta voisi nostaa esille sen, että Hollolassa on sittemmin nostettu useaan otteeseen esille myös lukion uudelleen perustaminen. Se kertoo kai siitä, että päättäjätkin ovat lopulta alkaneet ymmärtää asioiden todelliset mittasuhteet.
Summa summarum – miten on mahdollista, että Lahden seudun parhaat toimintaedellytykset omaavan kunnan kurssi kääntyy noin radikaalisti muutamassa vuodessa? Eikä pelkästään käänny – Hollola vajoaa tällä hetkellä jopa huomattavasti nopeammin kuin muut ympärilläolijat. Kouluverkkoon koskeminen ja lukion lakkauttaminen eivät varmasti ole ainoat syyt Hollolan ongelmiin, mutta toisaalta ylläolevan perusteella voidaan varmuudella sanoa, että ei lakkauttamispäätös myöskään millään tavalla ole parantanut kunnan tilannetta. Pikemminkin päinvastoin.
Haluaako Hattula todellakin seurata Hollolan jalanjälkiä tässä asiassa?
—
DISCLAIMER: Hollola teki lukion lakkauttamispäätöksen yhteydessä myös muita muutoksia kouluverkkoon. Siitä syystä edellä esitettyjen toimintaympäristön muutosten ja pelkän lukion lakkauttamisen välistä kausaliteettia on mahdotonta selvittää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Hattulassakin lukion lakkauttaminen tuo joka tapauksessa helpotusta ainoastaan hetkeksi. Seuraavaksi liipaisimella ovat takuuvarmasti kouluverkon muut osat ja sen jälkeen ollaankin saavutettu kokonaisuudessaan samat rakenteelliset muutokset kuin Hollolassa.