Palaan pikapuoliin taas merkittävämpien asioiden pariin, mutta hoidetaan nyt tämä kuitenkin alta pois kun kerran tuli luvattua. Seuraava kirjoitus ei ole suunniteltu miksikään sorretun puheenvuoroksi (vaikka vähän katkera luonnollisesti olenkin… 😉 ). Puolueen jäsenet ovat äänensä antaneet ja suurimmalla osalla on varmasti ollut ihan hyvät perustelut ohittaa minun nimeni.
Sen verran on kuitenkin pakko vielä palata aihepiiriin, että itse uskon vahvasti siihen, että jokaisella puolueella olisi perusteltua olla yksi erilainen – mielellään sitoutumaton ehdokas. Suomesta löytyy läjäpäin ihmisiä, jotka sympatiseeraavat jonkin ison puolueen näkemyksiä, mutta toisaalta ovat äärimmäisen kyllästyneitä puoluepolitiikkaan ja sen lieveilmiöihin. Nämä ihmiset jättäytyvät äänestyspäivänä helposti kotiin tai äänestävät erilaisia eduskunnan ulkopuolisia “protestipuolueita”. Nuo äänet saattaisivat olla melko helposti kotiutettavissa, kunhan asia otettaisiin huomioon ehdokasasettelussa. Tietysti sitoutumattomat ehdokkaat ovat puolueen näkökulmasta myös riskialttiita – pahimmassa tapauksessa sellainen ehdokas voi mennä aina eduskuntaan asti. Ja hui olkoon mitä kauheuksia siitä seuraisikaan. 😀
No joo – jälleen kerran poikkesin vähän alkuperäisestä aiheesta. Nyt lupaan, että en kirjoita enää sanaakaan omasta äänestystuloksestani tai ylipäätään mistään muustakaan itseeni viittaavasta asiasta. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on osoittaa, että puolueiden sisäisissä jäsenäänestyksissä pienet paikkakunnat jäävät helposti jalkoihin, vaikka periferioista ponnistavien poliitikkojen kansansuosiota ei missään nimessä kannattaisi aliarvioida.
Mennäänpä sitten itse asiaan. Olen tutkinut kolmen eri jäsenäänestyksen tuloksia tältä syksyltä kahden eri vaalipiirin alueelta. Kaikki kolme äänestystä on toteutettu eri puolueiden toimesta ja siksi niissä on ollut hieman eri tyyppiset äänten- / pisteidenlaskutavat. Johtopäätökset ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia.
Ensimmäiseksi ajattelin esittää hieman vertailua eri ehdokkaiden kuntavaalimenestyksestä. Yksilötasolla eduskuntavaalit on toki täysin erilainen koitos kuin kuntavaalit, mutta isossa otannassa vaalitulosten välillä on selvä korrelaatio. Mielestäni on ihan perusteltua kysyä, kummalla seuraavissa henkilöpareissa olisi todennäköisesti suurempi potentiaali kerätä kannatusta eduskuntavaaleissa?
Henkilö A: 10 000 asukkaan kunta, kuntavaaleissa n. 240 ääntä (puolueen paras)
Henkilö B: 70 000 asukkaan kunta, kuntavaaleissa n. 190 ääntä (puolueen 11. paras)
Henkilö C: 10 000 asukkaan kunta, kuntavaaleissa n.140 ääntä (puolueen 2. paras)
Henkilö D: 120 000 asukkaan kunta, kuntavaaleissa n. 140 ääntä (puolueen 17. paras)
Henkilö E: 3000 asukkaan kunta, kuntavaaleissa n. 90 ääntä (puolueen paras)
Henkilö F: 70 000 asukkaan kunta, kuntavaaleissa n. 50 ääntä (puolueen 37. paras)
Henkilö G: 4000 asukkaan kunta, kuntavaaleissa n. 110 ääntä (puolueen paras)
Henkilö H: 7000 asukkaan kunta, kuntavaaleissa n. 80 ääntä (puolueen 4. paras)
Kaikissa tapauksissa jälkimmäinen henkilö keräsi jäsenäänestyksessä merkittävästi enemmän ääniä / pisteitä ensimmäiseen verrattuna. Parhaimmillaan (tai siis pahimmillaan) ero oli jopa 150% luokkaa. Kuten todettua, jossain yksittäisessä tapauksessa äänestyskäyttäytyminen voi olla ihan perusteltua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässä esillä on vain jäävuoren huippu. Löysin lukuisia muitakin lievemmin “väärinkohdeltuja” tapauksia, mutta pointtini lienee tullut selväksi jo näiden esimerkkien myötä.
Ylivoimaisesti räikeimmän esimerkin ajattelin kuitenkin nostaa ihan omaksi kohdakseen. Erään puolueen jäsenäänestykseen osallistunut henkilö keräsi kuntavaaleissa 7000 asukkaan kunnassa yli 350 ääntä. Vaaleissa äänestysoikeuttaan käytti n. 3500 kuntalaista eli tämä henkilö keräsi 10% kaikista kunnassa annetuista äänistä. En tiedä enkä tunne tapausta tarkemmin, mutta jotain poikkeuksellista kyseisessä henkilössä täytyy väkisinkin olla. Näin ollen voisi kuvitella, että potentiaalia löytyisi myös eduskuntavaalimenestykseen. Puolueen jäsenäänestyksessä kyseinen henkilö päätyi kuitenkin vasta sijalle 12. Onko tämä oikeudenmukaista ja puolueen näkökulmasta järkevää?
On luonnollista, että jäsenäänestyksessä tuetaan oman paikallisyhdistyksen ehdokkaita, mutta samalla se väkisinkin vinouttaa myös äänestyksen lopputulosta. Eräässäkin jäsenäänestyksessä oli osallisena kahdeksan kunnan ehdokkaita. Top 10 sisälsi neljä ehdokasta 120 000 asukkaan kunnasta ja kolme ehdokasta 70 000 asukkaan kunnasta. Samassa äänestyksessä ehdolla oli yhteensä kolme henkilöä alle 10 000 asukkaan kunnista ja lopputuloksissa he kaikki olivat viiden viimeisen joukossa. Toisessa äänestyksessä ehdolla oli kahdentoista kunnan henkilöitä ja kolme viimeistä edustivat kaikki alle 10 000 asukkaan kuntia. Onko kyseessä pelkästään sattuma ja / tai kyseisten henkilöiden “heikkous”? Itse itselleni vastaten – ei taatusti ole.
Edellä mainituissa esimerkeissä puhutaan siis ainoastaan jäsenäänestysten tuloksista. Osa “väärin” kohdelluista pienempien kuntien henkilöistä on toki valittu myöhemmin eduskuntavaaliehdokkaiksi piirihallitusten “veto”-oikeuden avulla. Tämä kuitenkin osoittaa sen, miten jäsenäänestyksen tulos isolta osin muodostuu. Muutamat isot kunnat jyräävät ja sitä kautta saattavat tulla yliedustetuiksi myös lopullisella ehdokaslistalla.
Loppujen lopuksi vaalimenestyksessä on kuitenkin ensisijaisesti kyse henkilöstä eikä paikkakunnasta. Yhtä lailla myös pieniltä paikkakunnilta voidaan nousta suuren yleisön suosioon ja kansanedustajiksi saakka. Hämeen vaalipiirissä nykyisistä kansanedustajista Timo Heinonen (Loppi – 8000 asukasta) ja Kalle Jokinen (Orimattila – 16 000 asukasta) ovat hyviä esimerkkejä tästä. Heinonen nimitettiin vuonna 2007 eduskuntavaaliehdokkaaksi kerättyään vuoden 2004 kuntavaaleissa 86 ääntä ja toimittuaan pari vuotta kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hän pääsi läpi heti ensimmäisellä yrityskerrallaan ja kokosi taakseen muhkeat 4500 äänestäjää.
Samojen vaalien toinen ensikertalainen Jokinen on seurannut lähes identtisiä jalanjälkiä Heinosen kanssa – pykälää isommassa kunnassa tosin. 2004 kuntavaaleissa tuloksena oli 205 ääntä ja 2007 eduskuntavaaleissa lähes 4300 ääntä (=varaedustajan paikka). Hieno suoritus, varsinkin kun Orimattilan osalta oman vaikeuskertoimensa tuo vielä kunnan sijainti aivan vaalipiirin äärilaidalla.
Molemmat olivat ensikertalaisia, pienistä kunnista – mielestäni voi hyvällä syyllä kyseenalaistaa sen olisiko paikka ehdokkaana auennut jäsenäänestyksen kautta? Voi olla, että olisi – voi olla, että ei. Noiden aiemmin esittämieni tulosten valossa se ei ainakaan olisi ollut mikään itsestäänselvyys.
Loppupäätelmänä voisi todeta, että erilaisissa valintamenettelyissä on sekä hyvät että huonot puolensa. Jäsenäänestys suosii isojen paikkakuntien kandidaatteja ja pienillä paikkakunnilla ollaan pääsääntöisesti piirihallituksen “armollisuuden” varassa. Kattavampi ja puolueen näkökulmasta parempi ehdokaslista voisi syntyä pienemmän valintakomitean toimesta, mutta silloin taas henkilökemiat korostuvat ja epätoivotut ehdokkaat on helppo pelata kokonaan ulos. Suo siellä, vetelä täällä. Paras tapa olisi varmaankin edetä jonkinlaisen jäsenäänestyksen kautta, kuitenkin siten, että lista on sitova vain muutaman kärkiehdokkaan osalta. Ja lisäksi loput valinnat tekevän komitean tulisi olla näkökulmaltaan mahdollisimman objektiivinen. Sellainen, joka koostuu muista kuin itse prosessissa mukana olevista ehdokaskandidaateista.
Kuten yleensä, tälläkin kertaa poikkeus vahvistaa säännön – mitä siis pieniin paikkakuntiin ja jäsenäänestyksiin tulee. Hämeen vihreiden osalta ensi keväänä pienten kuntien mainetta pitää yllä Juha Tapiola (Asikkala – 8000 asukasta). Hän oli jäsenäänestyksen kakkonen mikä on äärimmäisen hieno suoritus, varsinkin aiemmin näyttämieni esimerkkien valossa. Todennäköisesti hän tulee saamaan seuraa ainakin kahdeksanneksi sijoittuneesta ja vain niukasti suoran valinnan ulkopuolelle jääneestä Kati Liikosesta (Padasjoki – 3000 asukasta). Todella hieno suoritus sekin. Varsinkin Tapiola esiintyi vahvasti kuntavaaleissa (174 ääntä) ja minun ymmärtääkseni kummallakaan ei ole myöskään aiempia ehdokkuuksia, joten siinä on nyt sitten hyvä mahdollisuus tehdä timoheinoset tai kallejokiset. ?