Lupasin ottaa kantaa kevään kuumaan koulukeskusteluun sitten kun lopullinen päätös on selvillä. Lupaukset on tarkoitettu pidettäväksi, joten here we go. ?
Lyhyesti sanottuna kyse on siis siitä, että yläkoulun sisäilmaongelmaisista tiloista joudutaan luopumaan suunniteltua nopeammin ja sen seurauksena yläkoulu tarvitsee tiloja Parolan koulusta. Tästä puolestaan seuraa se, että osa Parolan koulun oppilaista täytyy ohjata johonkin muualle (=Juteinikeskukseen).
Periaattellisesti ja isoa kuvaa katsottaessa ratkaisu on mielestäni hyvä – tai jos nyt ei hyvä, niin ainakin olosuhteet huomioiden ihan kohtuullinen. Täytyy muistaa, että lähivuosista selviämisen ohella tehty muutos on väistämättä samalla myös ensimmäinen askel kohti 2030-luvun kouluverkkoa. Oppilasmäärä pienenee ja siihen on vastattava jollain tavalla.
Itse olen jo vuonna 2019 visioinut tulevaisuuden Hattulaa (blogikirjoitus löytyy täältä) ja pidän edelleen kiinni tuosta samasta näkemyksestä. Hattula tarvitsee hajautettua kouluverkkoa ja se taas vaatii sitä, että Parolan koulun toiminta pitää ajaa alas jollakin aikavälillä. Tuleeko näin tapahtumaan – en tiedä, sen aika näyttää. Joka tapauksessa itse näen hyvänä asiana sen, että tämä nyt tehty ratkaisu ei ainakaan sulje pois sitä vaihtoehtoa.
On tulevaisuuden kouluverkko sitten minkälainen tahansa, niin näin päättäjän silmin katsottuna on ensiarvoisen tärkeää, että Juteinikeskus saadaan vihdoinkin pyörimään “maksimaalisella” kapasiteetilla. Rakennusvaiheessa se on kuitenkin suunniteltu selvästi nykyistä suuremmalle oppilasmäärälle. Tyhjäkäynti on äärimmäisen kallista varsinkin kun samaan aikaan kunnan kaikkiin muihin koulurakennuksiin kohdistuu mittavat korjausvelat.
Edellä kävin läpi “ison kuvan”. Se siis mielestäni selkeästi puoltaa tehtyä periaatepäätöstä. Seuraavaksi mennään operatiiviselle tasolle ja käsitellään sitä ketkä siirtyvät ja mitä siitä seuraa. Tehdyn päätöksen mukaan kaikki Parolan koulun 5-6 -luokkalaiset siirtyvät Juteiniin ja kuntouttava luokka siirtyy puolestaan Juteinista Pekolan koulun yhteyteen.
Kuntouttavan luokan siirto Pekolaan on mielestäni hyvä ratkaisu – olettaen, että sille löytyy sieltä asianmukaiset tilat. Pienempi kouluyhteisö voi tarjota näille oppilaille jopa aiempaa paremmat integrointimahdollisuudet.
Ikävä kyllä en voi antaa yhtä positiivista näkemystä 5-6 -luokkalaisia koskevasta ratkaisusta. Massiivisen siirto-operaation jälkeen lähes puolet Juteinin oppilaista opiskelee vuosiluokilla 5 ja 6. Tämä on melkoinen epäsuhta ja hankaloittaa tilojen käyttöä monella tavalla. Ylimpien luokkien oppilailla on lukujärjestyksessään eniten oppitunteja ja he ovat paitsi fyysisesti isoimpia niin todennäköisesti myös alaluokkia äänekkäämpiä. Olisin paljon mieluummin nähnyt ratkaisun, jossa kaikkia luokka-asteita kuormitetaan tasaisesti. Uskon, että se olisi ollut tilojen suhteen toimivampi ja lisäksi se antaisi paremmin informaatiota koulurakennuksen toimivuudesta myös tulevaisuutta silmällä pitäen.
Yhteenvetona voisi todeta, että luottamushenkilönä seison periaatepäätöksen takana, mutta en pidä valittua operatiivista ratkaisumallia optimaalisena vaihtoehtona. En myöskään ole tyytyväinen siihen millä tavalla henkilökuntaa (ja muita sidosryhmiä) osallistettiin prosessin aikana.
Toivon hartaasti, että lapsi ei mene pesuveden mukana eli että tämä(kin) vaihtoehto saadaan syksyllä toimimaan hyväksyttävällä tavalla. En siis missään tapauksessa tuomitse ratkaisua etukäteen – toivon parasta (ja toki samalla pelkään pahinta). Nyt on joka tapauksessa ensiarvoisen tärkeää antaa asianosaisille työrauha ja mahdollisuus keskittyä ensi syksyyn. Mikäli protestointi jatkuu ja voimavarat menevät vääriin asioihin, on täysin varmaa, että tuloksena on epäonnistuminen. Siinä tapauksessa suurimpana kärsijänä ovat hattulalaiset lapset ja sitä tuskin kukaan ehdoin tahdoin haluaa.