Farssi. Sillä sanalla voisi jälleen kerran kuvata keskiviikon valtuuston kokouksen yhtä pykälää ja siinä käytyä keskustelua.
Eräs Hattulan toimintakulttuurin isoista ongelmista on se, että kuvitellaan, että asioita voidaan tehdä vähän “sinne päin”. Toisin sanoen tarkoitus pyhittää keinot ja ainoastaan päämäärällä on väliä. Tästä saatiin hyvä esimerkki, kun valtuustossa ravistettiin lennosta täysin järjetön päätösesitys. Käydäänpä läpi tapahtumaketju ihan pala palalta.
§ 26 aiheena oli hyvinvointijohtajan irtisanoutuminen. Alkuperäisessä päätösesityksessä valtuuston oli tarkoitus merkitä irtisanoutuminen tiedoksi ja avata virka uudelleen julkiseen hakuun. Heti keskustelun aluksi tehtiin kuitenkin erään kokeneen valtuutetun toimesta muutosesitys. Esitys kuului sanatarkasti muodossa: “Hyvinvointijohtajan virka täytetään sisäisin järjestelyin sote-päätökseen saakka”
Eli siis että mitä että? Tuollainen esitys on monellakin tapaa täysin mahdoton.
1) Kun henkilö valitaan johonkin työtehtävään, niin vaihtoehtoja on tasan kaksi. Päätös voi olla toistaiseksi voimassa oleva eli vakituinen tai vaihtoehtoisesti määräaikainen (jolloin ilmoitetaan etukäteen päättymispäivä). Ei ole olemassa mitään mielivaltaista “sote-päätökseen asti” – vaihtoehtoa. Kas kun ei “kolmanteen maailmansotaan asti“ tai “kuntaliitokseen HML:n kanssa asti”. 😀
2) Hallintosäännön mukaan toimialajohtajat valitsee valtuusto, joten ei voida toteuttaa mitään anonyymiä “sisäisin järjestelyin täyttöä”, jossa lopullinen toimeenpanovastuu ja virkojen täyttäminen delegoidaan viranhaltijoille. Virkaan valitaan valtuuston toimesta ihan joku tietty henkilö, jolla on nimi ja sosiaaliturvatunnus. Alustuksessa mainittiin kyllä eräs viranhaltija nimeltä, mutta itse esitykseen tätä nimeä ei enää sisällytetty.
3) Avoimet virat täytetään lähtökohtaisesti julkisen haun kautta. Tästä voidaan poiketa ainoastaan tietyillä perusteilla – joita tässä tapauksessa ei todennäköisesti ole olemassa – eikä ainakaan esityksessä edes yritetty tuoda millään tavalla esille.
Omasta mielestäni valtuuston puheenjohtajan olisi pitänyt heti puuttua asiaan ja todeta, että noin epätäsmällistä esitystä ei voida hyväksyä vaan sitä pitää tarkentaa. No, näin ei kuitenkaan tapahtunut ja keskustelu jatkui.
Seuraavaksi nostettiin esille se tosiasia, että tuollainen esitys sotii organisaatiomuutoksen perusideaa vastaan, mikäli joku hoitaa oman toimen ohella myös toimialajohtajan tehtäviä. Tässä vaiheessa kunnanjohtaja kommentoi, että näin ei tule tapahtumaan – tehtäviä ei ole tarkoitus yhdistää. Siis hetkinen. Kunnanjohtaja kommentoi ja “selventää” yksittäisen valtuutetun tekemää esitystä? Miten kunnanjohtaja voi tietää mitä juuri hetkeä aikaisemmin ilmoille heitetty esitys tarkoittaa ja pitää sisällään? Onko mahdollista, että kunnanjohtaja on ollut etukäteen tietoinen tästä manööverista (ja mahdollisesti jopa mukana sorvaamassa kyseistä esitystä)? Kunnanjohtaja on kuitenkin itse toiminut hallituksessa esittelijänä ja esittänyt, että virka asetetaan normaalisti avoimeksi. Todella outoa ja kysymyksiä herättävää toimintaa kaikkinensa.
Lisää sumeaa logiikkaa tähän konkarivaltuutetun esitykseen (ja kunnanjohtajan lausuntoon) tuo se, että ehdotusta perusteltiin merkittävillä säästöillä. Useampaan otteeseen väitettiin ja painotettiin, että säästö on jopa 70 000 euroa pelkästään tältä vuodelta.
Tämä on jälleen kerran suoranainen valhe, jonka totuusarvo on äärimmäisen helppo todistaa. Organisaatiossa säästöjä syntyy ainoastaan silloin kun jokin paikka jätetään täyttämättä. Nyt kunnanjohtajan mukaan kaikki paikat olisi siis kuitenkin tarkoitus täyttää, jolloin säästöt jäisivät todellisuudessa täysin marginaalisiksi. Niin ja vaikka homma hoidettaisiin oman toimen ohella (mikä ei siis kai ollut tarkoitus), niin puolessa vuodessa – ennen kesäkuun loppua uusi toimialajohtaja ei mitenkään pystyisi aloittamaan – 70 000 euroa säästöä tarkoittaisi, että aikoisimme jatkossa maksaa noin 9000 euron kuukausipalkkaa uudelle hyvinvointijohtajalle. Tämä selvä. Edellinen taisi saada jotain 6500 euron luokkaa. ?
Tässä kohtaa lainaan kyllä viime vuosina paljon julkisuutta saanutta lausetta: “Eikö teitä hävetä?” Julkisessa ja videotallenteeksi päätyvässä lähetyksessä lauotaan täysin poskettomia väitteitä. Ainoana tarkoituksena on saada oma tavoite ja päämäärä läpi tässä ja nyt. Ei välitetä pätkääkään siitä, että omat sanomiset paljastuvat tuulesta temmatuiksi väitteiksi joskus myöhemmin.
No, ei tässäkään toki vielä kaikki. Toin omassa puheenvuorossani painokkaasti esille yllä esitettyjä epäkohtia ja kerroin, että noin epämääräinen esitys ei voi olla mitenkään mahdollinen. Tämän seurauksena toinen kokenut valtuutettu rupesi omatoimisesti muuttamaan kanssavaltuutetun esitystä. Aivan. Valtuutettu X kertoo, että valtuutettu Y muuttaa päätösesitystään. Tämähän on ihan normaalia kokoustoimintaa … Hattulassa. Tässä yhteydessä kannattaa todeta, että X on paitsi valtuutettu, myös valtuuston varapuheenjohtaja. Aika sanattomaksi vetää. Kuten tässä kirjoituksessa toin esille, toivon hartaasti, että seuraavien vaalien jälkeen puheenjohtajistoihin valitaan sellaisia henkilöitä, joilla kokouskäytännöt ovat edes auttavasti hallussa.
Farssi sai lopullisen huipennuksensa, kun esitys lopulta kahden valtuutetun ja puheenjohtajan yhteisvoimin saatiin muutettua muotoon, jossa virka täytettäisiin sisäisesti kolmen vuoden määräajaksi. Tällä tietoa SOTE on tulossa voimaan 1.1.2023, joten sen toteutuessa hyvinvointijohtajalla olisi siis 1,5 vuotta aikaa pyöritellä peukaloita ja räkiä kattoon. Johtava rehtori hoitaisi sivistyspuolen ja hyvinvointijohtaja istuisi jalat pöydällä ja nostaisi palkkaa. Että sellaista säästöä meidän valtuustossa tällä kertaa esitettiin. ?
Kuten ylläolevasta ehkä paistaa läpi, olen aika lailla kyllästynyt Hattulan valtuustosalissa(kin) esiintyvään toimintakulttuuriin. Ikävä tosiasia on, että tällaisilla farssinäytelmillä kunnan toiminnasta karisee loppukin uskottavuus.
Kaikki eivät näytä ymmärtävän, että aika on ajanut ohi pienen piirin päätöksentekotavoista. 30 vuotta sitten saattoi olla OK, että päätökset olivat vähän sinne päin ja laskettiin sen varaan, että kukaan ei lue pöytäkirjoja saati valita päätöksistä. Nyt on kuitenkin vuosi 2021. Kuntalaisten tietoisuus on täysin eri tasolla kuin 1990-luvulla, kokoukset striimataan kaiken kansan nähtäväksi ja asioissa pitää toimia pilkulleen oikein.
.
PS. Miten kyseinen pykälä sitten lopulta päättyi? No, sehän jätettiin pöydälle ja saatteena todettiin, että ryhmien kesken mietitään sopivaa etenemistapaa. Käytännössähän tämä siis tarkoittaa, että kokoomuksen, SDP:n ja keskustan “valtaapitävät” käyvät keskinäistä kauppaa ja sopivat ryhmien sisällä jatkosta. Me loput kuulemme sitten ehkä seuraavan kokouksen alla mitä kulisseissa on päätetty.
Pahoittelen inhorealismiani, mutta tämä valtuustoryhmiin ja ryhmäpäätöksiin nojaava päätöksentekokulttuuri suorastaan etoo minua. Demokratian perusperiaatteiden mukaan jokaisella valtuutetulla pitäisi olla samanarvoinen ääni – ikävä kyllä näin asia ei kuitenkaan todellisuudessa ole.