Mielipide: Pysäköintinormin voi poistaa

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo kirjoitti Hämeen Sanomissa (22.8.) perusteluja toriparkin rakentamiselle. Yksi merkittävimmistä perusteluista oli se, että asemakaavamääräykset vaativat tietyn määrän pysäköintipaikkoja. Tämä teoria on erittäin heikolla pohjalla, koska kaupunki määrittelee itse oman asemakaavansa. Jos vasen käsi rajoittaa oikean toimintaa, niin ei sen takia kannata hankkia kallista siivousrobottia. Helpommalla pääsee, kun vain päästää oikean käden vapaaksi. Kirjoitin asiasta vastineen Hämeen Sanomiin. Nähtäväksi jää, läpäiseekö se seulan. 😉

 

Pysäköintinormin voi poistaa

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo totesi kirjoituksessaan (HäSa 22.8.), että yksikään uudishanke ei voi saada rakennuslupaa, jos asemakaavassa määritetyt pysäköintivaatimukset eivät täyty. Nämä vaatimukset, eli niin sanottu pysäköintinormi, kuuluvat kunnallisen itsehallinnon piiriin ja ovat siten vapaasti määritettävissä.

Esimerkiksi Tampereella pysäköintinormi riippuu täysin rakennushankkeen sijainnista, ja täyttämällä tietyt ehdot vaatimuksista voi saada lisää lievennyksiä. Helsinki puolestaan pilotoi parhaillaan markkinaehtoista pysäköintiä, eli hankkeessa mukana olevilla alueilla normia ei ole lainkaan.

Markkinatalous on tehokas väline tämän tyyppisissä asioissa. Kun rakennuttajalle annetaan vapaat kädet päättää asiasta itse, hän rakentaa asuntoja ja pysäköintiä juuri sellaisessa suhteessa, jossa uskoo niiden käyvän kaupaksi.

 

Kuntien ja kaupunkien tehtävä on mahdollistaa – ei rajoittaa. Pysäköintinormi on tyyppiesimerkki täysin turhasta rajoituksesta, josta pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Erityisesti kaupunkien keskusta-alueella se aiheuttaa hukkaneliöitä ja sitä kautta lisää turhaan rakentamisen kustannuksia.

Oma auto ja siten myös pysäköinti ovat perinteisesti olleet suomalaisille lähes pyhiä asioita. Luultavasti osin tästä syystä pysäköintiä on katsottu tarpeelliseksi valvoa yhteiskunnan toimesta. Maailma kuitenkin muuttuu. Jopa suomalaisista asioista kaikista pyhin eli sauna on kokenut inflaation, eikä saunaa enää rakenneta automaattisesti jokaisen asunnon yhteyteen. Miksi siis pysäköinnin annetaan rajoittaa Hämeenlinnan kehittymistä?

 

Kuten Isosuo asian esitti, Hämeenlinnaan ei tarvita uusia pysäköintipaikkoja nykytilanteen vuoksi vaan keskusta-alueen kehittämiseksi. Tämä kehittäminen voidaan aivan hyvin antaa markkinavoimien tehtäväksi.

Mitä jos toriparkin rakentamisen sijasta puretaankin pysäköintinormi, jolloin jokainen kiinteistönomistaja saa vapaasti valita millä periaatteilla lähtee omaa tonttiaan uudistamaan? Tällöin jokainen keskustan uudisrakennus sisältää tarpeelliseksi katsotun määrän pysäköintipaikkoja ja toriparkkihankkeesta säästyvät veronmaksajien rahat voidaan käyttää yhteiskunnan sekä Hämeenlinnan elinvoiman näkökulmasta merkittävämpiin kohteisiin – esimerkiksi homekouluihin ja vanhustenhuoltoon.

 

Mikko Sabel
Hattula