Viime viikolla uutisoitiin isoin kirjaimin, kuinka Kanta-Hämeen väestökato on taittunut. Monet ovat sitä mieltä, että muuttojuna puksuttaa taas oikeaan suuntaan ja kaikki on hyvin. Itse suosittelisin tutustumaan numeroihin hieman tarkemmin ennen kuin kukaan lähtee nuolaisemaan ja pyyhkimään suupieliään.
Keskityn tässä kirjoituksessa koko Kanta-Hämeen sijasta Hämeenlinnan seutukuntaan (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala), koska a) se kiinnostaa itseäni eniten ja b) se on väestökehityksen osalta Kanta-Hämeen “ykkösalue”. Muissa osissa Kanta-Hämettä menee tällä sektorilla selvästi huonommin. Haluan myös jo etukäteen korostaa, että en ole missään määrin ikärasisti – joudun puhumaan ikäihmisistä vähän huonossa valossa, mutta se johtuu puhtaasti siitä, että katson asioita tässä kirjoituksessa ainoastaan talouslukujen näkökulmasta. Yhtä lailla lapset ja nuoret ovat kuntatalouden näkökulmasta pelkkä rasite. 😉
No niin – aikavälillä 31.12.2018 – 30.6.2019 Hämeenlinnan seutukunnan asukasmäärä on siis kasvanut 35 henkilöllä (kaikki tilastot ovat peräisin Tilastokeskuksen datasta). Periaatteellisella tasolla tuo on erinomainen tulos, mutta ainakin oma mieleni muuttui, kun avasin väestörakennetta ja sen muutoksia hieman syvällisemmin.
Aloitetaan nuorimmista kuntalaisista ja kaupunkilaisista. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan yhteenlaskettujen 0-14 -vuotiaiden asukkaiden määrä on laskenut viimeisen puolen vuoden aikana 136 henkilöllä. OK, koko maan suuntaus on samalla tavalla alaspäin ja se taas johtuu syntyvyyden jyrkästä laskusta. Tästä ei siis kannata ihmeemmin huolestua – valtakunnallisia synnytystalkoita odotellaan myös Kanta-Hämeessä.
Seuraavassa ikäryhmässä eli 15-24 -vuotiaissa muutos Hämeenlinnan seudulla on -6 henkilöä. Pientä miinusta, mutta ei mitään katastrofaalista. Toki kannattaa muistaa, että tässä ikäryhmässä tulee muuttopiikki vasta syksyllä, kun nuoret siirtyvät uusille opiskelupaikkakunnilleen. Tämän luvun osalta tilannetta kannattaa siis tarkastella uudelleen muutaman kuukauden kuluttua.
Siirrytään seuraavaksi varsinaisiin “veronmaksajiin”. 25-39 -vuotiaissa väestö on vähentynyt 44 henkilöllä ja 40-64 -vuotiaissa 37 henkilöllä. Kuntatalouden näkökulmasta ylivoimaisesti “optimaalisin” väestöryhmä on siis pienentynyt 81 henkilöllä. Tämä on huolestuttavaa ja palataan siihen kohta lähemmin talouslukujen muodossa.
Kuten huomaatte, toistaiseksi kaikissa väestöryhmissä on tullut miinusmerkkistä muutosta ja nyt jäljellä on enää vanhin väestönosa eli yli 65-vuotiaat. Mitä se tarkoittaa? Aivan. Yli 65-vuotiaiden määrä Hämeenlinnan seutukunnalla on kasvanut todella paljon – yhteensä 258 henkilöllä. Jos joku ajattelee, että tämä johtuu siitä, että paljon entisiä 64-vuotiaita on siirtynyt 65+ -ryhmään, niin se ei pidä paikkaansa. Ikäluokkien koot vaihtelevat toki hieman, mutta sillä voidaan selittää korkeintaan muutaman kymmenen ihmisen suuruisia muutoksia tämän mittaluokan aineistossa.
Yhteenvetona voisi todeta, että kuluneen puolen vuoden aikana Hämeenlinnan seutukunta on siis muuttunut keski-iältään merkittävästi aiempaa vanhemmaksi. Nuoriso vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Kuten aiemmin totesin, minulla ei ole mitään ikääntynyttä väestönosaa vastaan. Talouden näkökulmasta käynnissä oleva muutos ei kuitenkaan ole positiivinen ja toivottava.
Siirrytään talousvaikutuksiin. Karkeasti laskettuna voidaan sanoa, että jokainen alle 25 -vuotias maksaa kunnalle keskimäärin yli 3000 euroa vuodessa. Huom. keskimäärin. On selvää, että esimerkiksi alakouluikäiset maksavat moninkertaisesti enemmän kuin toisen asteen opiskelijat, mutta ei tehdä tästä laskelmasta liian tarkkaa ja sitä kautta monimutkaista. Lopputulos tulee olemaan kaikilla laskentatavoilla hyvin saman suuntainen ja siten karkeakin laskelma kertoo aivan riittävästi. Jokaisen alle 25-vuotiaan asukkaan keskimääräisenä menoeränä täällä eteläisessä Suomessa voidaan siis aivan hyvin pitää tuota 3000 euroa. Tämä summa on nettokustannus eli siinä on huomioitu myös kaikki valtionosuuden tuomat tulot yms.
Tuotteliaimmat veronmaksajat eli 25-64 -vuotiaat tuovat puolestaan kunnan kassaan positiivista kassavirtaa keskimäärin 1800 euroa vuodessa. Heidän panoksensa on siis se, joka pitää kuntatalouden pyörät pyörimässä ja niillä rahoilla kustannetaan paitsi nuorison niin myös vanhemman väestönosan tarvitsemat palvelut.
Myös yli 65-vuotiaat ovat kuntatalouden näkökulmasta kuluerä. Tästä ryhmästä löytyy varmasti paljon hyviä veronmaksajia, mutta keskimääräinen nettosumma painuu kuitenkin jonkin verran pakkaselle. Kuntakohtaiset erot ovat isoja ja esimerkiksi “vähän sairastavassa” Hattulassa keskiarvo on ainoastaan n. -200 euroa / henkilö vuodessa kun samaan aikaan koko Suomen keskiarvo huitelee jossain lähempänä -800 euroa. Jotta saadaan jonkinlaisia laskemia aikaiseksi, niin otetaan nyt Hämeenlinnan seutukunnan keskiarvoksi esimerkiksi -400 euroa per yli 65-vuotias per vuosi.
Nyt sitten yhdistetään kaksi edellistä asiaa – väestönmuutokset ja eri-ikäisten asukkaiden hinta. Hämeenlinnan seutukunnalle on koitunut viimeisen puolen vuoden aikana laskennallista tappiota veronmaksajaikäisten (25-64) vähentymisen vuoksi 145 800 euroa vuodessa ja lisääntyneen ikääntyneiden (65+) määrän perusteella 103 200 euroa vuodessa. Eli tämä “hehkutettu” väestökadon taittuminen itse asiassa maksaa aikuisväestön osalta pelkästään Hämeenlinnan seutukunnalle 250 000 euroa vuodessa – koko Kanta-Hämeen osalta puhutaan jo miljoonaluokan tappiosta.
Lasten ja nuorten väheneminen puolestaan pienentää kustannuksia ja sitä kautta kompensoi edellä mainittuja ongelmia. Alle 25-vuotiaiden vähenemisen kautta seutukunnan menojen pitäisikin vähentyä yli 400 000 eurolla, joten tuo 250 000 euroa on siis katettavissa siltä sektorilta. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään positiivinen asia. 400 000 euroa pois päivähoidosta, perusopetuksesta, lastensuojelusta yms. Aika pieni osa säästöistä syntyy “automaattisesti”, joten palveluverkon karsintaa on edessä. Kuullostaako hyvältä? Minusta ei. Vaadittavat rakenteelliset muutokset ovat omiaan kiihdyttämään nykyistä kehitystä. Perheelliset veronmaksajat kaikkoavat entistä tehokkaammin ja verotulokertymä on yhä harvemman harteilla. Se taas pakottaa leikkaamaan lisää palveluja sekä nostamaan veroja ja näin negatiivinen kierre pahenee vuosi vuodelta.
Kiistaton fakta siis on, että kaikenlainen hehkuttaminen kannattaa lopettaa. Tämänhetkinen väestösuuntaus on edelleen ajamassa Hämeenlinnan seutua ja koko Kanta-Hämettä yhä pahempaan kriisiin. Sillä ei ole mainittavaa merkitystä tapahtuuko talouden romahtaminen väestön vähenemisen vai vääränlaisen ikärakenteen kautta. On selvää, että väestöpohja pitää ehdottomasti saada kasvamaan, mutta sen pitää tapahtua kestävällä tavalla – ei hankkimalla pelkästään uusia ikääntyneitä asukkaita. En siis missään tapauksessa ole estämässä eläkeläisten muuttoa Hämeenlinnan seudulle, mutta panostukset – niin rahallisessa kuin markkinoinnillisessa mielessä – pitää laittaa siihen, että muuttovoittoa saadaan myös muissa, talouden näkökulmasta tärkeämmissä ikäryhmissä.
Otetaan loppuun pieni vertailu Tampereen ympäristökuntiin. Kangasala, Ylöjärvi ja Pirkkala muodostavat yhdessä yhtä suuren väestöpohjan kuin HML, Hattula ja Janakkala. Näissä kunnissa yhteenlaskettu alkuvuoden väestönmuutos on ollut seuraavanlainen:
0-14 –> -139 henkilöä
15-24 –> +168 henkilöä
25-39 –> +82 henkilöä
40-64 –> +38 henkilöä
65+ –> +259 henkilöä
Kuten nähdään, nuorimmissa ja vanhimmissa ikäryhmissä suuntaus on ollut jopa hämmästyttävän samanlainen kuin omassa seutukunnassamme. Merkittävä ero syntyy kuitenkin noissa kolmessa keskimmäisessä väestöryhmässä. 120 ihmistä lisää “veronmaksuikäluokkiin” tarkoittaa 216 000 euroa vuodessa ja sillä katetaan helposti tuo ikäihmisten mukanaan tuoma tappio (noin 100 000). Tampereen seudulla myös lapset ja nuoret kompensoivat koko lailla toisensa, joten ihan samanlaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin ei ole tarvetta. Pelimerkkejä pitää toki jakaa hieman uudelleen, mutta se on jo pelkästään mielikuvienkin osalta ihan eri asia kuin pelkkä puhdas leikkaaminen.
On yhteenvedon aika. Hämeenlinnan seudulla aikuisten asukkaiden (25+) väestönmuutoksen aiheuttama laskennallinen saldo edelliseltä puolelta vuodelta on -250 000 euroa ja Tampereen kehyskunnissa +100 000 euroa. Samalla lasten ja nuorten palvelujen teoreettinen leikkauspotentiaali nousi Hämeenlinnassa tällä aikavälillä 400 000 eurolla – Tampereella ei juuri yhtään. Silti molemmilla seuduilla väestön kokonaismäärä on kasvanut – meillä 35 ja Tampereen ympäristössä 408 henkilöä. On siis hyvä muistaa, että on olemassa kuntataloutta vahvistavaa väestönkasvua ja kuntataloutta heikentävää väestönkasvua. Siirrytään voitonriemuun vasta sitten, kun pääsemme mukaan tuohon ensimmäiseen junaan – eikös joo.