Edellisessä kirjoituksessani kerroin miten järjetöntä ja lyhytnäköistä on edes harkita ryhmäkokojen kasvattamista yläkoulussa. No nyt se on sitten ihan julkista tietoa, että sellaista todellakin suunnitellaan. Sivistyslautakunnan pöytäkirjaan on nimittäin tehty aiheeseen liittyvä kirjaus – se löytyy täältä pykälästä ”ajankohtaiset asiat”.
Samassa yhteydessä puhutaan myös Lepaan koulun kuudennen luokan lakkauttamisesta ja sitä kautta koulun muuttamisesta kaksiopettajaiseksi. Kuten todettua, yläkoulun resurssien pienentäminen on kaikin puolin järjetön säästöyritys, mutta Lepaan kohdalla kyseessä on vielä sitäkin katastrofaalisempi esitys. Käytännössä nykyiset oppilasmäärät pakottaisivat toteuttamaan yhdysluokat mallilla 1-3 ja 4-5. Jo pelkästään pedagogisesta näkökulmasta luokkien 1-3 yhdistäminen on aivan karmea vaihtoehto. Tässä ratkaisumallissa osa ryhmän lapsista opettelee vasta kirjaimia ja tarvitsee jatkuvaa tukea – samaan aikaan toiset lukevat jo sujuvasti ja heille pitää tarjota aivan eri tasoisia haasteita. On päivänselvää, että kyseessä on mahdoton yhtälö ja kaikki oppilaat tulevat kärsimään tilanteesta merkittävästi.
Tähän järjettömään esitykseen voidaan yhdistää vielä se, että ainakin tämän hetken oppilasmäärillä tuon alempien luokkien ryhmän suuruudeksi tulisi yli 20 oppilasta. Sivistyslautakunta on viime syksynä linjannut ryhmäkokoja seuraavalla tavalla: “Yhdysluokilla alkuopetuksessa opetusryhmän enimmäiskoko suositus on 20 ja 3-6 -luokkien osalta yhdistelmästä riippumatta suositus on alle 26. Opetusryhmän koko voidaan ylittää erityisen painavasta syystä.” Alkuopetus yhdysluokassa viittaa normaalisti ykkös- ja kakkosluokkien yhdistämiseen ja siinä maksimi on siis 20. Nyt ollaan tekemässä vielä vaativampaa yhdistelmää 1-3, jolloin enimmäismäärän pitäisi ennemminkin laskea kuin kasvaa. Kuulisin mielelläni nämä “erityisen painavat perusteet”, joilla uusi luokkajako aiotaan toimeenpanna ohi lautakunnan tekemän linjauksen. No, toki on aina olemassa myös se vaihtoehto, että kaikkien lepaalaisten ei anneta valita “lähikoulua” tai oletetaan, että vanhemmat valitsevat jo itsekin mieluummin jonkin toisen koulun kuin laittavat lapsensa tällaiseen hullunmyllyyn. Noilla keinoilla saatetaan päästä juuri pykälien määrittämien rajojen alapuolelle.
Mutta siis toistettakoon. Aivan katastrofaalinen ehdotus, jonka aivan selkeä päämäärä on Lepaan alakoulun asteittainen lakkauttaminen. Pitää muistaa, että koulujen toiminta on palveluverkkoasia, jonka suhteen linjanvedot tehdään poliittisten päättäjien toimesta – mielestäni tämän mittaluokan asiaa ei siis voi (eikä ainakaan saa) viedä eteenpäin pelkästään sivistysjohtajan tekemällä tuntikehyskikkailulla.
Tämän kirjoituksen perimmäinen agenda ei kuitenkaan ollut tuo Lepaan koulun tilanne. Vaikka päätökset olisivat kuinka surkeita, järjettömiä ja katastrofaalisia – ne ovat joka tapauksessa päätöksiä, joiden jälkeen asioissa voidaan tavalla tai toisella edetä. Päätöksistä voidaan valittaa tai niitä voidaan korjata uusilla päätöksillä, niiden vaikutuksia voidaan minimoida ja niiden pohjalta on tarvittaessa mahdollista tehdä omia henkilökohtaisia valintoja mm. asuin- ja työpaikan suhteen.
Nyt mitään päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty eikä välttämättä tehdä edes lähiviikkoina. Alussa esittelemässäni sivistylautakunnan pöytäkirjassa nimittäin todetaan, että tuntikehyspäätös tehdään kesäkuun alkuun mennessä. Mietitäänpä hetki mitä noin myöhäinen ajankohta saattaa pahimmillaan tarkoittaa käytännössä.
– Lepaalaiset eivät välttämättä tiedä kesäloman alkaessa minkälaisessa luokkaympäristössä heidän lapsensa käyvät syksyllä koulua. Tulevien kuudesluokkalaisten kohdalla avoinna on jopa sekin, missäpäin Hattulaa heitä ylipäätään opetetaan.
– Yläkoulussa ei ole mitään mieltä pitää tulevien seiskaluokkalaisten vanhempainiltaa, koska huoltajille ei ole juuri mitään kerrottavaa. Ei ole tietoa opetusryhmien määristä eikä sitä kautta myöskään luokkajaoista tai luokanvalvojista. Tänä keväänä ei voida myöskään pitää perinteistä ja tulevien seiskaluokkalaisten näkökulmasta erittäin tärkeää ryhmäyttämistapahtumaa, koska ei tiedetä keitä pitäisi ryhmäyttää.
– Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille tulee syksyllä täytenä yllätyksenä se minkälaisissa kokoonpanoissa he ensi lukuvuoden opiskelevat. Myös opettajien tilanne on sama – toivottavasti edes elokuuhun mennessä selviää mitä, kenelle ja missä kukin jatkossa opettaa. Henkilöstön valmistautuminen ensi lukuvuoteen tuskin on kovinkaan optimaalinen, jos ja kun pohjatiedot ovat tällä tasolla. Toki Hattulassa ennakkotyöskentelyä on nakerrettu muillakin keinoilla, kuten poistamalla opettajilta etätyöskentelymahdollisuudet (=ei samaa päätelaitetta kuin oppilailla – ainoa työskentelymahdollisuus pöytäkoneet koululla). Tämä tietämättömyys opetustuntien osalta on siis oikeastaan ihan luonnollinen jatkumo vallalla oleville käytänteille.
– Koulukuljetuksia ei voi suunnitella, koska lukujärjestyksiä ei ole olemassa. Sehän ei toki ole Hattulan ongelma, koska kuljetussuunnittelut hoidetaan seudullisesti Hämeenlinnassa. Mutta onhan se nyt uskomatonta, että ensi syksyn kuljetuksia pitää ruveta rakentamaan nollista kesälomakauden aikana. Muistikuvani mukaan suunnittelupuolen alkuperäinen vaatimus oli, että ensi syksyn lukujärjestykset olisivat valmiina maaliskuun loppuun mennessä. Ihan siihen nyt ei Hattulassa tällä(kään) kertaa päästy. 😐
Sille on siis syynsä, että tuntikehyspäätökset tehdään yleensä “hieman” aikaisemmin kuin Hattulassa. Pikaisen googlettelun pohjalta uskallan sanoa, että useimmissa kunnissa päätökset tehdään maalis-huhtikuussa, joissain yksittäisissä jopa tammi- tai helmikuussa. Löysin kyllä myös muutaman toukokuulle asti venyneen esimerkin, mutta olen melko varma, että niissä tapauksissa kyse on puhtaasti hallinnollisen päätöksen venymisestä ja kaikki lukuvuosisuunnittelu on tehty jo ennen virallista päätöstä.
Meillä lukuvuosisuunnittelua ei ole toistaiseksi järkevää edes aloittaa yläkoulun ja Lepaan osalta. Niin suuria kysymyksiä leijuu ilmassa. Yksi tekijä on luonnollisesti tämä tuntikehyspäätöksen puuttuminen, mutta varsinkin yläkoulun suhteen tässä on vielä pari muutakin muuttujaa ennen kuin koulu ensi syksynä pyörähtää käyntiin. Niistä kerron enemmän ehkä joskus myöhemmin. Mutta hei, annetaan virran viedä ja katsotaan elokuussa mihin ylempi viranhaltijaporras on laivan ohjannut. Tämä on ihan normaalia Hattulan toimintaa ja tässäkin toki toteutuu jälleen se kuntamme mainio slogan – lupa tehdä toisin.