Olen seurannut sivusta Hämeenlinnan keskustavisioiden ja tulevaisuusstrategioiden pyörittelyä ja omasta mielestäni varsinkin pysäköinnin osalta niitä kuvaa yksi sana. Farssi.
Nyt moni miettii, että millä tavalla Hämeenlinnan asiat liikuttavat naapurikunnan valtuutettua? Mielestäni monellakin tavalla. Ensimmäinen ja tärkein perustelu on se, että Hämeenlinnan seutukunta on yksi iso kokonaisuus. Ikävä tosiasia on, että Hattula kasvaa ja näivettyy yhdessä Hämeenlinnan kanssa. Kunnan omilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asioihin ainoastaan tiettyyn rajaan saakka – seudulla tarvitaan ehdottomasti myös Hämeenlinnan vetovoimaa. Toinen näkökulma on sitten tietysti myös se, että vaikka minäkin olen vannoutunut itsenäisen Hattulan kannattaja, niin en silti voi poissulkea sitä vaihtoehtoa, että muutumme vastoin omaa tahtoamme hämeenlinnalaisiksi jollain aikavälillä. Siihen menee varmasti vuosia – jopa vuosikymmeniä – mutta kymmenien miljoonien kannattamattomat pysäköintihallit ovat investointeina sitä suuruusluokkaa, että niistä joutuu kärsimään vielä 2050-luvun hämeenlinnalainenkin.
Mennäänpä sitten itse asiaan ja käsitellään kahta pahinta pysäköintipommia, jotka Hämeenlinnan keskustavisioissa esitetään.
1. Toriparkki
Kaikki tietävät miten hengetön Hämeenlinnan keskusta on tällä hetkellä ja tätä ongelmaa yritetään ilmeisesti ratkaista toriparkilla. Aivan – todella nurinkurinen lähestymistapa. Yleensä kaikessa kehitystyössä ensin on olemassa tarve ja sitten siihen kehitetään ratkaisu. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan ns. tiedostamattomat tarpeet. Sellaisesta ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole kysymys, vaan jotkut tahot selkeästi ajattelevat, että kunhan ratkaisu on löydetty ja toteutettu, niin tarve seuraa automaattisesti perässä. Eli kunhan pysäköintiä on riittävästi tarjolla, niin yrittäjät palaavat kyllä sen myötä keskustaan. Todella aukotonta logiikkaa. 😀
Kerrataanpa faktat. Hämeenlinnan kauppakeskittymät ovat Tiiriössä ja Goodmanissa eivätkä ne tule enää koskaan palaamaan keskusta-alueelle. Siitä on turha edes haaveilla. Piste. Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi liike-elämän osalta on ehdotettu palveluyrittäjiä. Ikävä tosiasia on, että tämän seudun väkiluku ei tule merkittävästi kasvamaan enää koskaan – hyvä jos pysyy edes nykytasollaan. Hämeenlinnan kokoinen kaupunki ei pysty elättämään kuin tietyn määrän ravintoloita ja parturikampaajia ja siitä syystä myöskään tällä osa-alueella ei ole oletettavissa mitään merkittävää kasvupotentiaalia.
Miksi siis toriparkkia viedään väkisin eteenpäin? Vastaus on yksinkertainen – yksityisen rahan voima. Ykköskorttelin omistajille on todennäköisesti luvattu, että he voivat keskittyä asuntorakentamiseen ja velvoitepysäköinnistä huolehtii kaupunki. Voin kertoa, että tällä lähestymistavalla tulee muuten hemmetin kallis ykköskortteli noin niin kuin veronmaksajien näkökulmasta. Mahdollinen toriparkki ei tule ikinä pääsemään voitolliseksi edes käyttökustannusten osalta – investointikustannuksista puhumattakaan.
Jopa kaupungin oman pysäköintiselvityksen laskelmat vuodelta 2015 ovat hyvin pessimistisiä toriparkin kannattavuuden suhteen ja ennakoivat, että pääomitustarvetta 25 vuoden aikajänteellä tulee olemaan yhdeksän miljoonan euron edestä. Laskelmassa kokonaishintana oli käytetty noin 30 miljoonaa, joten aivan kuten ylempänä ennakoin, 2050-lukua lähestyttäessä tästä katastrofista on edelleen merkittävä osuus (=vajaa kolmasosa) veronmaksajien niskassa ja veikkaan, että tuokin summa perustuu aika optimistisiin oletuksiin. Todellisuus saattaa olla vielä huomattavasti karumpi. Kiinnostaisi tietää kuinkahan moni päättäjistä on sisäistänyt esimerkiksi nämä edellä esitetyt luvut? Samaisen laskelman pohjalta voi myös pohtia miksi tätä selvitystä ylipäätään jatketaan – onko todellakin realistista odottaa, että yksityinen raha lähtee mukaan tällaiseen hankkeeseen? Sijoittajat saattavat olla hulluja, mutta eivät he sentään tyhmiä ole.
Edellä käsiteltiin siis toriparkkia pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Asiaa voidaan tarkastella myös lähiympäristöön kohdistuvien vaikutusten muodossa. On itsestään selvää, että tämän hankkeen myötä keskusta muuttuu useamman vuoden ajaksi ympärivuorokautiseksi työmaa-alueeksi. Nykyiset torin ympäristön asukkaat varmasti arvostavat suuresti tätä häiriötekijää. 😐 Lisäksi veikkaan, että myös monet yrittäjät äänestävät rakennusaikana jaloillaan. Keskusta tyhjenee ja kukaan ei voi varmuudella sanoa millä aikavälillä edes nykyisen tasoinen liike-elämä palaa sinne takaisin – vai palaako koskaan. Eikä kannata myöskään unohtaa, että kaikista ennakkosuunnitelmista huolimatta kaivanto saattaa vaikuttaa yllättävillä tavoilla sitä reunustavaan fyysiseen ympäristöön. Esimerkkiä Turun osalta voi katsoa esimerkiksi täältä.
Kaiken tämän päälle Hämeenlinnan osalta omat erikoispiirteensä tuovat torin alla virtaava pohjavesi ja kirkon läheisyydestä mahdollisesti löytyvät arkeologiset aarteet. Kumpikin on sellainen riskitekijä, että lopputulos voi olla täydellinen katastrofi. Mikä ironisinta – jopa Hämeenlinnan omassa pysäköintiselvityksessä maanalaisen toriparkin toteutettavuus on arvioitu erittäin huonoksi. Tiivistetysti voisi sanoa, että minä en ainakaan löydä ainoatakaan järkevää perustelua toriparkille, katsoo asiaa ihan mistä kulmasta tahansa.
2. Asemanseudun pysäköintilaitos
Asemanseudun visiossa on vähän samanlaisia piirteitä kuin toriparkissakin. Halutun tyyppistä tarvetta ei ole luonnostaan olemassa, mutta sitä koitetaan luoda vaikka väkisin. En nimittäin hetkeäkään usko, että valtaosa pendelöijistä kaipaa aseman naapuriin maksullista pysäköintilaitosta.
Voi olla, että osa junamatkustajista laittaisi autonsa mielellään säältä suojaan ja on valmis maksamaan siitä ilosta. Suurin osa kuitenkin arvostaa varmasti huomattavasti enemmän ilmaisia pysäköintipaikkoja ja sitä kautta syntyvää rahallista säästöä. Hämeenlinnan näkökulmasta tilanne on poikkeuksellisen ongelmallinen, koska muissa pendelöijien “kotikaupungeissa” (mm. Hyvinkäällä ja Riihimäellä) saa pysäköidä ilmaiseksi rautatieaseman välittömässä läheisyydessä.
Kuntien välinen kilpailu asukkaista kovenee koko ajan ja sitä kautta tämän tyyppiset kädenojennukset nousevat suureen arvoon asuinpaikkaa valittaessa. Hämeenlinna on muutenkin takamatkalla Riihimäkeen ja Hyvinkääseen nähden, koska siellä tuloverotus on näistä kolmesta kireintä. Sitten jos ja kun käteen lyödään vielä tuollainen 500-600 euron ylimääräinen maksulappu pysäköinnistä, niin kyllä siinä ainakin uudet muuttoa suunnittelevat pendelöijät alkavat harkitsemaan kahdesti ennen kuin valitsevat Hämeenlinnan.
Yhden menetetyn pendelöijän hinta on suhteellisen helppo arvioida. Esimerkiksi 50 000 euron vuosituloilla (ja 15% efektiivisellä veroasteella) kaupunki kerää yksin tuloveroa 7500 euron edestä jokaiselta pendelöijältä. 10 negatiivista muuttopäätöstä (joko poismuuttajaa tai muuttamatta jättänyttä) tarkoittaisi siis 75 000 euroa ja 100 kappaletta tekisikin jo 750 000 euron loven kaupungin talouteen. Lisäksi pendelöijien joukossa on varmasti myös paljon kovatuloisempia kuin tuo 50 000 euroa vuodessa. Että paljonkos niiden tilapäisten maksuttomien pysäköintialueiden vuosivuokra taas olikaan?
Jälleen kerran herää sama kysymys kuin toriparkin suhteen. Miksi tätä sitten ollaan ajamassa eteenpäin? Myös vastaus on täsmälleen sama kuin toriparkin tapauksessa – yksityisen rahan takia. Pääasiahan tässäkin on jälleen kerran saada velvoitepysäköinnit järjestymään kaupungin kautta, mikä taas parantaa selvästi rakennuttajien kustannustehokkuutta ja tuotto-odotuksia.
Minulla ei siis suinkaan ole mitään sitä vastaan, että kerrostalojen pysäköintejä kerätään yhteen yhteiseen pysäköintitaloon. Esimerkiksi Asemanrannan alueen tapauksessa se on ihan varmasti fiksu ja tehokas ratkaisumalli. Pysäköintitalojen rakentaminen asumisen tarpeisiin ei kuitenkaan missään tapauksessa ole kaupungin tehtävä. Sekä toriparkin että asemanrannan tapauksessa yritetään esittää, että kaupungilla on myös vahvoja omia intressejä kyseisiin pysäköintilaitoksiin, mutta näinhän asia ei missään tapauksessa ole.
Markkinataloudessa on (tai ainakin pitäisi olla) vain ja ainoastaan rakennuttajien oma asia vastata omista velvotteistaan ja sitä kautta rakentaa tarvitsemansa pysäköintipaikat. Samalla heille toki voidaan tarjota mahdollisuus parantaa omaa ansaintalogiikkaansa tarjoutumalla ostamaan pitkäaikaispysäköinntiä myös muihin tarkoituksiin. Mutta nimenomaan tämä olisi oikea marssijärjestys – yksityinen raha rakentaa ja kaupunki voi ostaa sieltä paikkoja haluamansa määrän, ei toisinpäin kuten nyt ollaan tekemässä.
Hämeenlinna toimii tässä pysäköintiasiassa aivan kuten ex-hallitus soten valinnanvapauskuviossa. Voitot valuvat yksityiselle sektorille, mutta kaikki vastuu on viime kädessä yksinomaan veronmaksajilla. Mikä sitten on yhdistävä tekijä näissä kahdessa projektissa? Ikävä sanoa, mutta vetovastuuta ja puolustuspuheita molemmissa hankkeissa hoitaa puolue, joka alkaa k-kirjaimella ja päättyy s-kirjaimeen. Sote kaatui – toivottavasti samoin käy myös näille Hämeenlinnan järjettömille pysäköintihankkeille.