Joskus on hyvä katsoa vähän peruutuspeiliin. Miksi tähän on tultu? Olisiko jotain voitu tehdä toisin? Pitäisikö jatkossa tehdä jotain eri tavalla? Esittelen seuraavaksi kolme pahinta virheliikettä Hattulan sivistyspuolella viimeisen 5 vuoden aikana.
1. Juteinikeskus:
Haluaisin tietää löytyykö Suomesta toista kuntaa (ainakaan tässä kokoluokassa), jossa on kaksi 300 oppilaan alakoulua kilometrin etäisyydellä toisistaan? Juteinikeskuksen rakentaminen korvaamaan homeista Hurttalan koulua saattoi olla ihan hyvä päätös, mutta siihen ne positiiviset asiat sitten loppuvatkin.
Noin 14 miljoonan budjetilla ja yli 6500 neliömetrin rakennusalalla pitäisi pystyä rakentamaan toimiva koulu 400-500 oppilaalle. Referenssejä asiasta löytyy eri puolilta Suomea. Hattulassa kyseisellä summalla saatiin tilat, joita tänä vuonna käyttää noin 270 oppilasta. Ihanan kallista. 😀 Oppilaskohtainen hinta ei kuitenkaan ole Juteinikeskuksen suurin ongelma, jos kuntataloutta ajatellaan kokonaisuutena. Mikäli rakennus olisi suunniteltu isommalle oppilasmäärälle, Parolan koulu olisi voitu poistaa kokonaan käytöstä ja kaikki Parolan alakoululaiset olisi saatu saman katon alle. Mitä iloa siitä olisi sitten ollut? No, pelkästään Parolan koulun ylläpitokustannuksiin uppoaa lähes 300 000 euroa vuodessa. Sen lisäksi tulevat pääomakustannukset, joiden laskennallinen osuus on noin 100 000 euroa vuodessa. Tällä hetkellä. Uusia remontteja odottaa jälleen nurkan takana. Jepjep. Hattulan kunnalle syntyy joka vuosi 400 000 euroa “ylimääräisiä” kuluja puhtaasti siitä syystä, että Juteinikeskukseen haluttiin saada erittäin väljät tilat, joilla voidaan esiintyä avoimien oppimisympäristöjen edelläkävijänä. Melkoisen kallis käyntikortti – varsinkin kun nyt muutama vuosi myöhemmin tiedossa on, että moinen oppimisympäristöajattelu ei todellakaan ole mikään oikotie onneen.
“Hattulan kunnanvaltuusto siis päätti rakentaa Hurttalan kylän Päivärinteen tilalle monitoimitalon, johon tulee 1.–6.-luokkien ja varhaiskasvatuksen lisäksi aamu – ja iltapäiväkerho, kirjaston toimintaa, nuoriso- ja liikuntatoimen ja kolmannen sektorin, kuten 4H:n kerhoja sekä Sibelius-opiston järjestämää taiteen perusopetusta. … Kouluun sijoitetaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden erityisluokat, joiden seudullisesta yhteiskäytöstä on neuvoteltu. Lisäksi Panssariprikaati on sitoutunut vuokraamaan monitoimitalon liikuntatiloja.” (Hattulaan.fi 13.11.2014)
Kirjaston toimintaa? Sibelius-opiston taideopetusta? Erityisluokkien seudullista yhteiskäyttöä? Panssariprikaatin sitoutuminen vuokrakäyttöön? En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Hienoja ideoita ja kivalta kuullostavia lupauksia, mutta siihen se sitten jääkin. Onko noista koulun ulkopuolisista toiminnoista yksikään realisoitunut? Ilkeämpi ihminen voisi tiivistää tämän niin, että päättäjiä on vedätetty, jotta projekti saadaan varmuudella eteenpäin. Niin tai näin, nykymuotoinen Juteinikeskus oli joka tapauksessa äärimmäisen huono ja KALLIS päätös.
2. Lukion siirto Tavastian alaisuuteen:
“– Ykköstavoite meillä on se, että Parolassa on jatkossakin lukio. Lukion lakkauttamisesta emme edes keskustele, vaan nyt selvitetään, paljonko lukio maksaa kunnan omana toimintana ja paljonko se maksaisi osana Tavastian lukioliikelaitosta, kertoo kunnanjohtaja Heidi Rämö.” (HäSa 17.4.2013)
Niinpä. Kunpa tuolloin olisikin virkamiesten toimesta oikeasti selvitetty miten toiminnan rahavirrat muodostuvat eri vaihtoehdoissa. Satun tietämään, että faktoja yritettiin tarjota jopa ihan hopealautasella erään asiaan perehtyneen ihmisen (en minä…) toimesta. Ne eivät kuitenkaan kelvanneet. Tässä esimerkkinä vuoden 2018 tilanne.
Parolan lukio omana yksikkönä Hattulan kunnan alaisuudessa:
Valtionosuus 6245 e/oppilas –> 170 oppilasta –> 1 061 650 euroa.
Parolan lukio Tavastian alaisuudessa:
Valtionosuus 5576 e/oppilas –> 170 oppilasta –> 947 920 euroa.
Esimerkiksi viime vuonna Parolan lukio ja sitä kautta Hattulan kunta menetti siis valtionosuuksia 113 730 euron edestä. Tuo on ihan puhdasta rahaa, joka vähentäisi kunnan lisärahoitustarvetta täysimääräisesti. Ja sama on luonnollisesti toistunut joka vuosi siirtymisestä lähtien. Seuraavaksi joku väittää, että saahan Hattulan kunta vastineeksi Tavastialta mm. hallinnollista panosta. Joo, kenties saattaa jotain saadakin, mutta ei todellakaan ilmaiseksi. Parolan lukion valtionosuuksista vähennetään luonnollisesti Hattulan osuus yhteisistä kustannuksista. Ja mikähän tuo “Hattulan osuus” lienee – voisin veikata, että siinäkin osiossa jäädään todellisuudessa miinuksen puolelle.
”Rämö ja Wihersaari visioivatkin, että jos Parolan lukio siirtyy osaksi lukioliikelaitosta, Parolassa voitaisiin tarjota myös ammatillisen koulutuksen yleissivistävien aineiden opetusta.” (HäSa 17.4.2013)
Vastaava tilanne kuin Juteinikeskuksen kanssa. Paljon puhetta, vähän villoja. Eipä ole liiemmin ammatillista koulutusta näkynyt. Tavastian läsnäolo ei vaikuta hattulalaisten arkeen millään tavalla positiivisessa mielessä. Ja toisaalta miksi vaikuttaisikaan? Miettikääpä minkä takia Hämeenlinnan päättäjät halusivat ottaa Parolan lukion Tavastian siipien alle? Parantaakseen palveluntarjontaa Hattulassa? Juu – ja lehmät lentävät. Vastaus on päivänselvä. Hattula saatiin maksamaan osa kustannuksista. Aivan puhdas win-lose -tilanne. Hämeenlinna voitti ja Hattula hävisi.
3. Perusopetuksen hallintomalli:
Tästä asiasta olen kirjoittanut jo enemmän kuin tarpeeksi. Faktat ovat luettavissa esimerkiksi tästä, tästä, tästä ja tästä. Viime syksynä rehtorien TVA-lisää sentään pienennettiin hieman aiempaan nähden, joten tällä hetkellä ylimääräistä rahaa ei kulu ihan niin paljoa. Aiempiin laskelmiini peilaten hukkamäärä on kuitenkin edelleen n. 70 000 euroa vuodessa. Ja varsinainen järjen riemuvoitto tässä asiassa on se, että vaihtoehtoinen järjestelmä olisi paitsi kustannustehokkaampi niin myös toiminnallisessa näkökulmassa huomattavasti parempi.
Tämä kohta on siinä mielessä erilainen kuin kaksi aiempaa, että päätös olisi edelleen helposti purettavissa. Mutta ei toki Hattulassa. Täällä annetaan muutaman viranhaltijan nauttia ylimitoitetuista eduista ja leikataan mieluummin kuntalaisten palveluista. Tai eihän sitä vielä tiedä mitä maaliskuussa on pöydällä. Parhaassa tapauksessa lomautetaan koko henkilöstö muutamaksi päiväksi, jotta tähän menokohtaan hukkuva raha saadaan paikattua. Sitä kutsutaan solidaarisuudeksi. 😀
Juu, tiedetään – sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee. Mutta kun fakta on ikävä kyllä se, että koko talouden tasapainotusohjelmaa ei välttämättä tarvittaisi, mikäli edes nuo kolme esiin nostamaani asiaa olisi aikanaan päätetty tehdä eri tavalla. Ja ne kun eivät suinkaan ole ainoat virheliikkeet Hattulan lähihistoriassa. Esimerkiksi esittelemälläni sivistyssektorilla digiloikka jäi tässä vertailussa vain niukasti top-3:n ulkopuolelle. Ylimääräisen rahankäytön puolesta se olisi kuulunut ilman muuta listalle (jopa kakkossijalle), mutta digitaalisuuden lisäämisellä nyt on kuitenkin ollut myös joitakin positiivisia toiminnallisia vaikutuksia – toisin kuin näillä kolmella valitsemallani asialla.
Olisiko kuitenkin jatkossa syytä tutkia asioita hieman perusteellisemmin ennen kuin hutkitaan päätöksiä pöytään? Mikäli kunnan oman virkamieskoneiston toiminta tuottaa kerta toisensa jälkeen näin heikkolaatuista valmistelua, niin kannattaisiko sittenkin harkita sijoittavansa muutama tuhat euroa ulkopuolisiin asiantuntijoihin isojen päätösten tueksi? Tasapainotusohjelman myötä ollaan jälleen kerran tekemässä monella tapaa kauaskantoisia ja kenties jopa peruuttamattomia päätöksiä. Hattulalla ei ole yksinkertaisesti varaa uusiin edellä mainitun kaltaisiin virheliikkeisiin.