Aloitetaan ensi vuoden talousarvion pureksiminen taustoittamalla asiaa hieman – itse budjettiesityshän ei ole vielä tässä vaiheessa julkinen. Jälkiviisaus on sitä huonointa viisautta, mutta tässä kohden on pakko katsoa taaksepäin, jotta voi ymmärtää minun näkemyksiäni tulevan vuoden talousarvion suhteen.
Kuten osa ehkä muistaa, olin jo viime syksynä huolissani tulorahoituksen riittävyydestä ja siksi esitin tuloveroprosentin nostoa. Ehdotus sai tuolloin lähes täydellisen tyrmäyksen. Jätin eriävän mielipiteen päätöksestä ja perustelin näkemystäni seuraavalla tavalla:
”Esitys vuoden 2018 talousarvioksi sisältää epärealistisia säästötavoitteita. Mikäli esitys hyväksytään ilman suurempia muutoksia, on todennäköistä, että vuonna 2018 tullaan tarvitsemaan lisätalousarvio. Alkuperäinen talousarvioesitys on ainoastaan niukasti ylijäämäinen, joten näillä pohjatiedoilla alijäämäisen tilinpäätöksen mahdollisuus vuonna 2018 on suuri. Tuloveroprosenttia korottamalla talousarvioon olisi saatu lisää liikkumavaraa ja kulurakenteen arviointi olisi ollut mahdollista tehdä realistisemmin jo talousarviovaiheessa.
Vuoden 2018 talousarvioesitys sisältää huomattavan määrän kertaluonteisia myyntituloja. Taloussuunnittelu ei ole kestävällä pohjalla, mikäli kunnan jatkuvaluonteiset tulot ja menot eivät ole tasapainossa, vaan yksittäisen vuoden toimintamenoja katetaan kunnan kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Vuoden 2018 talousarvioesitykseen sisältyy valtuustotason strateginen tavoite: “Varmistetaan tulorahoituksen riittävyys ja kuntatalouden vakavaraisuus.” Tulorahoituksen riittävyys voidaan aidosti varmistaa ainoastaan verokertymää kasvattamalla. Kertaluontoisiin tuloeriin liittyy aina huomattavia riskitekijöitä.”
Mitä ensimmäiseen kohtaan ja lisätalousarvioon tulee, niin seuraavassa valtuuston kokouksessa perusturvan toimialalle esitetään 300 000 euron lisämäärärahaa. Myöskin sivistyspuolella henkilöstökulut tulevat ylittymään sadoilla tuhansilla, mutta kuin ihmeen kaupalla se pystytään kattamaan muista sektoreista toimialan sisällä. Oliko talousarviossa siis epärealistisia säästötavoitteita? Kyllä oli.
Vuoden 2018 myyntivoittotavoite ei toteudu käytännössä millään tavalla. Osasyy on se, että valtuusto päätti olla myymättä osaa kohteista, mutta myöskään myytäväksi päätettyä omaisuutta ei ole onnistuttu realisoimaan tämän vuoden aikana. Suurin perustekin on ilmeinen. Jos kohteet saadaan myyntiin lokakuussa, niin 75% tämän vuoden myyntiajasta on jo lähtökohtaisesti hukattu. No – oliko budjetoinnissa huomattavia riskitekijöitä? Kyllä oli.
Hattulassa alkaa olemaan pitkä perinne ylioptimistisisten talousarvioiden suhteen. Kun verrataan alkuperäistä talousarviota ja toteutunutta tilinpäätöstä toimintakatteen osalta, niin havaitaan, että vuonna 2015 lopullinen kate oli 100 000 euroa huonompi kuin alkuperäinen tavoite. Vuonna 2016 kunnassamme tehtiin surullisen kuuluisa digiloikka ja pitkälti sen ansiosta toimintakate heikkeni 542 000 euron edestä. 2017 miinusta tuli 157 000 euroa ja tänä vuonna heikennyksiä ollaan tekemässä ennätyksellisen 800 000 euron edestä. Viimeisen neljän vuoden aikana talousarviota huonontavia muutoksia toimintatulojen ja -menojen puolella on siis tehty keskimäärin 400 000 euron edestä. Sehän ei siis ole prosentuaalisesti paljon, ainoastaan 1% toimintakatteesta. Ongelma syntyy kuitenkin silloin, jos ja kun tavoitellaan liki nollatulosta. Silloin prosentin heitto kääntää helposti tilinpäätöksen plussalta miinukselle. Toinen ongelmakohta on siinä, että toimintakate ei koskaan parane vuoden aikana. Se kertoo rakenteellisesta ja systemaattisesta ongelmasta – tulopohjan vahvistamisen sijasta raavitaan menopuolelta kaikki eurot totaalisen minimiin tai jopa sen alle. Pääasia on, että talousarvio saadaan näyttämään hyvältä. Sitten pistetään vain sormet ristiin ja toivotaan parasta.
No niin, siirrytäänpä sitten ensi vuoden talousarvion pariin. Edellä mainittu historia huomioiden voi hyvällä syyllä kysyä, onko realistista odottaa, että ensi vuonna toimintakate pitää? Yleensä virheistä opitaan ja nytkin on sentään ymmärretty olla rakentamatta budjettia myyntitulojen varaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki ongelmat olisi ratkaistu. On melko varmaa, että talousarvion ulkopuolisia menoja tulee myös ensi vuonna. Löytyykö jostain “ylimääräistä” rahaa sellaisten kattamiseksi – epäilen suuresti.
Aina toimintakatteen heikennykset eivät valu täysimääräisinä lopulliseen voitto / tappio -sarakkeeseen, koska esimerkiksi Hattula on useana vuonna saanut verotuloja arvioitua enemmän. Ensi vuoden osalta en ainakaan itse uskalla laskea mitään sen varaan. Ansioverotulojen on laskettu kasvavan 3,7%, vaikka samanaikaisesti oman henkilöstön osalta kulujen oletetaan nousevan ainoastaan 2,8%. Mielestäni tässä on jonkinlainen ristiriita. Tiedän, että ennuste perustuu Kuntaliitosta annettuihin arvioihin, mutta kuten tänä vuonna on huomattu, virheitä sattuu kaikilla tasoilla. Ja vaikka talousarvioon sisällytetty noin 4% korotus verokertymässä totetutuisikin, niin mitään “ylimääräisiä” apuja sieltä tuskin on luvassa.
Esittämiäni taustojen pohjalta en siis ole mitenkään sataprosenttisen vakuuttunut siitä, että Hattulan ensi vuoden talousarvio tulee pitämään. Koska talousarvioesitys tulee luultavasti olemaan noin 200 000 – 300 000 euroa ylijäämäinen, mitään suurta puskuria ei ole olemassa. Alle prosentin virhe toimintakatteessa riittää jälleen kerran keikauttamaan tuloksen tappiolle. Tämän vuoden myötä kuntamme on tehnyt kaksi negatiivista tilinpäätöstä viimeisen kolmen vuoden aikana, joten 2019 pitäisi ehdottomasti päästä plusmerkkiseen tulokseen.
Minä huudan niin talousarvioiden kuin koko kunnan toiminnan osalta isomman rakenteellisen muutoksen perään ja koen, että yksi iso askel sillä tiellä on tulorahoituksen vahvistaminen. Tästä syystä esitin tänäkin vuonna kunnanhallituksessa (ja tulen esittämään myös valtuustossa) veronkorotusta. Tällä kertaa kyseessä on kiinteistöveron maltillinen korottaminen. En perustele enkä analysoi asiaa tarkemmin tässä kirjoituksessa vaan tulen myöhemmin kirjoittamaan kokonaan erillisen blogikirjoituksen, jossa keskityn ruotimaan Hattulan tämänhetkistä verotusta eri näkökulmista.