Uusi ilmastoraportti on nyt kaikkien huulilla. Itseäni huolettaa paitsi raportin sisältö niin yhtä lailla myös moni asia kyseisen teeman ympärillä käytävissä keskusteluissa.
Mielestäni on melko käsittämätöntä, että osa ihmisistä edelleenkin kieltää koko ilmastonmuutoksen olemassaolon ja etenkin ihmiskunnan merkityksen asiassa. Todisteet puhuvat puolestaan ja ne ovat niin kiistattomat kuin ne tieteessä voivat ylipäätään olla. Toki kannattaa pitää mielessä, että tämä skeptikkojen ihmisryhmä on selvästi yliedustettuna verkkokeskusteluissa – todellisuudessa tällaisia henkilöitä on paljon vähemmän kuin äkkiseltään luulisi. Lisäksi osa ihmisistä ei usko ylipäätään mihinkään tieteelliseen aineistoon vaan he kieltävät esimerkiksi senkin, että maapallo on pyöreä.
No, jokainen saa toki uskoa mihin haluaa – sitä en ole kieltämässä. Se on kuitenkin surullista, että näitä omia uskomuksia huudetaan kovaan ääneen ja sillä tavalla siirretään sivuraiteille asiallinen ilmastonmuutoskeskustelu. Itse koen ilmastonmuutoksen olemassaolosta väittelyn täysin turhaksi ja voinkin luvata, että en tule ottamaan osaa siihen taisteluun millään tavalla. Se on täysin puhdasta resurssien haaskaamista. Ratkaisukeinot ovat sitten kokonaan toinen asia. Niissä on näkemyseroja ja erilaisista vaihtoehdoista kannattaa keskustella avoimesti.
Toinen huolestuttava piirre ilmastonmuutoskeskusteluissa on se, että ihmiset kokevat Suomessa tehdyt edistysaskeleet turhiksi. Jokainen on varmasti törmännyt väitteisiin kuten “Suomen vuosittaiset kokonaispäästöt on samaa luokkaa kuin Kiinassa päivässä” ja “kehitysmaiden teollistuminen kumoaa hetkessä kaikki Euroopan päästövähennykset”. Myönnän avoimesti, että edellä mainitut asiat eivät ole mitään foliohattuteorioita vaan väitteillä on totuuspohjaa. Se ei silti tarkoita, että korkean teknologian maissa kuten Suomessa olisi turha taistella ilmastonmuutosta vastaan. Pikemminkin päinvastoin.
Olen jo kerran aikaisemminkin nostanut esille Antero Vartian twiitin “Meillä ei ole mitään mahdollisuutta torjua ilmastonmuutosta ilman markkinataloutta.” Mietitäänpä seuraavaksi mitä tämä lause voisi tarkoittaa.
Ainakin itse näen asian niin, että valtioiden merkitys ilmastonmuutosta jarruttavissa kehitysaskelissa on melko rajallinen. Esimerkiksi energiantuotantoa voidaan kyllä ohjailla, mutta pelkästään sillä ei maapalloa pelasteta. Nyt tarvitaan ihan uudenlaista ajattelua ja vielä ajatuksen tasolla olevien ideoiden toteuttamista. Fakta on se, että aika harvat merkittävät innovaatiot syntyvät verovaroilla rahoitetuissa tutkimusprojekteissa. Selvästi suurempi tuotekehityspotentiaali ja resurssit uusien teknologioiden kehittämiseen löytyvät yksityiseltä sektorilta. Pohjimmiltaan kysymys on siis siitä, että valtiovallan ja poliittisen ohjauksen avulla markkinat on saatava panostamaan oikeisiin asioihin.
Miten tämä sitten tapahtuu? Otetaan esimerkki. Jos bensiinin verotusta koko Euroopassa kiristetään riittävästi, on selvää, että ihmisten autoilumäärät vähenevät ja polttomoottorilliset autot eivät tee enää kauppaansa. Mitä tässä vaiheessa tekee autoteollisuus? Heittää hanskat tiskiin? Ei nyt sentään. Unohtaa Euroopan kokonaan ja kääntää katseensa pelkästään kehittyviin maihin? Tuskin. Itse uskon, että siinä vaiheessa alkaa armoton kilpajuoksu siitä, kuka tekee parhaat läpimurrot sähköauto- tai vaikkapa vetyautoteknologiassa.
Tämä esimerkki voidaan monistaa kaikille halutuille sektoreille. On kyse sitten kulutushyödykkeiden ankarammasta verotuksesta tai yritysten verotukien leikkaamisesta – vaikutus on sama. Kuten olen aiemminkin todennut, kyseessä ei ole mikään valtiontalouden tasapainotusohjelma. Tarkoituksena ei ole kerätä lisää rahaa valtion kassaan vaan ainoastaan ohjailla kulutusta ja sitä kautta nopeuttaa teknologista kehitystä yksityisellä sektorilla. Esimerkiksi ansiotuloverotusta voidaan siis keventää samassa suhteessa ja ihmisten kokonaisveroaste pysyy ennallaan.
En edes yritä väittää, että esittämäni skenaario olisi jokin hokkuspokkustemppu, joka ei sisällä mitään ongelmia. Se sisältää niitä paljonkin. Yksi merkittävä ongelma on se, että kuluu varmasti vuosia ennen kuin uusien teknologioiden hintataso on oikeasti riittävän alhainen. Riittävän alhainen esimerkiksi siihen, että jokainen Matti Meikäläinen pystyy hankkimaan sähköauton. Siihen asti kärsijöinä ovat mm. pienituloiset ihmiset, jotka joutuvat olosuhteiden pakosta käyttämään paljon autoa ja siten ostamaan kallista bensiiniä polttomoottoriautoonsa. Tästä(kin) syystä veronkorotus pitää tehdä porrastettuna. Annetaan yrityksille selkeä indikaattori siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, mutta vältetään verottamasta ketään hengiltä. Ensimmäiset askeleet on joka tapauksessa otettava välittömästi.
Yhtä lailla ensiarvoisen tärkeää on se, että nämä vero-ohjaukset tapahtuvat koko Euroopan laajuisesti. Mielellään toki koko maailma pitäisi saada saman ideologian taakse, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa se lienee mahdotonta nykyisen johdon aikana. Jos pelkästään Suomi yrittää ohjata autoteollisuutta verotuksellisin keinoin, meillä autoilu varmaankin vähenee, mutta kansainvälisen teollisuuden puolella ei siirretä yhtään lisää pelimerkkejä tuotekehitykseen. Turhan autoilun vähentäminen on aina hyvä asia, mutta ilman muiden valtioiden tukea todellinen vaikuttavuus katoaa ja ilmastonmuutos jatkaa jylläämistään. Jonkun on kuitenkin aina oltava ensimmäinen ja näytettävä esimerkkiä muille – miksi se ei voisi olla Suomi?
Palataan lopuksi vielä siihen, miten yllä oleva liittyy Kiinaan, Intiaan ja moniin muihin jälkiteollistuneisiin maihin ja niiden jättimäisiin saastutusmääriin. Miten Euroopan kasvava sähköautomäärä vähentää saastutusta Kiinassa? Syy-yhteys on mielestäni selkeä. Mitä nopeammin teknologia kehittyy ja Euroopassa siirrytään puhtaampiin vaihtoehtoihin, sen nopeammin uusi aikakausi saavuttaa myös nuo perässä tulevat valtiot. Vaikka Euroopassa on käytetty fossiilisia polttoaineita suruttomasti parin sadan vuoden ajan, ei sen tarvitse tarkoittaa, että kaikki muut maanosat tekevät samat virheet samassa mittakaavassa. Ainakin minun näkemykseni mukaan tämä on paras (ja ainoa) tapa pelastaa planeettamme ilmastokatastofilta. Eurooppa näyttää esimerkkiä ja sadon hedelmät korjataan kaikkialla maailmassa.