Hattulan kuntavaltuutettu Kari Ventola on kirjoittanut mielipidekirjoituksen (22.9./ Hattulaan.fi) kuntamme kouluhankkeeseen liittyen. Kirjoituksessa arvostellaan kovin sanoin kunnanhallituksen toimintaa ja luodaan sellainen kuva, että tarveselvitys johtopäätöksineen on loistavasti tehty.
Tämä on oma henkilökohtainen vastineeni valtuutettu Ventolan kirjoitukseen. Seuraava kirjoitus ei siis edusta kunnanhallituksen virallisia näkemyksiä – ainoastaan yhden jäsenen. Faktat ovat toki faktoja ja niistä kaikki ovat toivottavasti samaa mieltä. Olen jo aiemmin käynyt läpi tarveselvitykseen liittyviä puutteita ja ongelmia (löytyy täältä), joten tässä vastineessa keskityn kommentoimaan perusteettomia oletuksia sekä asiavirheitä, joita Ventola kirjoituksessaan esittää.
Valtuutettu Ventola aloittaa kirjoituksensa toteamalla, että kunnanhallitus ei halunnut kuulla tarveselvityksen tekijöitä eikä perustellut otto-oikeuttaan millään tavalla. Molemmat väitteet ovat virheellisiä.
Perustelut otto-oikeuden käytölle on esitetty täysin julkisesti kunnanjohtajan toimesta. “Kunnanhallitus katsoi, että henkilöstön näkemyksiä pitää selvittää. Lisäksi talous- ja henkilöstöjohtajalta odotetaan selvitystä kunnan talouden reunaehdoista. Niin ikään oppilasmäärien kehityksestä halutaan tarkempia tietoja.” (Hämeen Sanomat 11.9.)
On totta, että mitään varsinaista kuulemistilaisuutta ei järjestetty. Minä kuitenkin lähetin sähköpostitse tarkentavia kysymyksiä työryhmän edustajille ja kaikki kunnanhallituksen jäsenet saivat nämä vastaukset nähtäväkseen. Omalta kohdaltani voin todeta, että tarveselvityksen tekijöitä kuultiin siltä osin kuin tässä vaiheessa oli tarpeellista.
Minun näkemykseni mukaan tämän kokoluokan investoinnissa ylivoimaisesti tärkein asia on tulevaisuuden väestö- ja oppilasennusteet. Olemme tekemässä ratkaisua, joka määrittää Hattulan kouluverkon tulevaisuutta kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tästä syystä yksi työryhmän edustajilta kysymäni kysymys käsitteli nimenomaan selvityksessä käytettyä oppilasennustetta. Sain seuraavanlaisen vastauksen:
“Väestö/ oppilasennusteessa ollaan käytetty tämänhetkisiä lukuja keskustelun jälkeen, koska ajatuksena on elinvoimainen Hattula, joka saa ennusteista poiketen pidettyä nykyisen oppilasmääränsä.”
Jokainen väestönkehitystä vähänkään seurannut tietää, että tällainen arvio ei ole millään tavalla realistinen. Koko Suomessa syntyvyys on kääntynyt jyrkkään laskuun jo monta vuotta sitten ja ilmiö näkyy luonnollisesti myös meillä. Alakoulujen oppilasmäärä on jo kääntynyt laskuun. Jos mitään mullistavaa ei tapahdu, 10 vuoden päästä Hattulassa on noin 25% vähemmän oppilaita kuin tällä hetkellä ja 20 vuoden päästä mahdollisesti vielä sitäkin vähemmän. Kaikki väestöennusteet ovat suuntauksista täysin yksimielisiä. Yhteen näkemykseen voi perehtyä esimerkiksi tutustumalla menneenä kesänä julkaistuun kehyskuntien elinvoima-analyysiin. Hämeenlinnan seutukunta ei ollut kyseisessä tutkimuksessa mukana, mutta täälläkin vastaava voidaan varmasti teettää, jos päättäjät eivät muuten asiaa usko.
Minua on haukuttu kyyniseksi, kun olen sanonut tämän tosiasian ääneen. Kyse on kuitenkin puhtaasta realismista. Kuntatalouden pitää perustua asiantuntijoiden lausuntoihin ja tutkittuun tietoon sen sijaan, että ummistetaan silmät ja hypätään suin päin johonkin toiveiden tynnyriin. Koska työryhmän pohjaoletukset ovat tällä tavalla pielessä, koko tarveselvitys perustuu täysin vääriin lähtökohtiin. Omasta mielestäni hanke oli siis pakko pysäyttää jo pelkästään tämän asian takia. Ensin pitää olla yhteinen näkemys 20 vuoden päästä olemassa olevasta kouluverkosta ja vasta sitten voidaan miettiä minkälaisia tilaratkaisuja se voi tarkoittaa. Tämä prosessi on nyt aloitettu – kunnanhallituksen ja sivistyslautakunnan jäsenet kiertävät kartoittamassa nykyisiä koulukiinteistöjä ja haastattelemassa henkilökuntaa.
Edelleen valtuutettu Ventola väittää, että esitettyjä tilaratkaisuja ja kyläkouluja ei pidä asettaa vastakkain. Kuten edellinen kappale todistaa, tämä on täysin perusteeton oletus ja ajatustasollakin puhdasta itsensä pettämistä. Kuinka moni päättäjistä on valmis peruskorjaamaan kyläkouluja, jos samaan aikaan uudessa ja kalliilla rahalla rakennetussa koulussa on tyhjää tilaa? Voin ihan avoimesti myöntää, että siinä tilanteessa ainakin itse löisin lapun luukulle kyläkoululle. Siksi teen NYT kaikkeni, että kyseiseltä vastakkainasettelulta vältytään myös tulevaisuudessa.
Lopuksi haluan tarttua vielä yhteen Ventolan tekstin täydelliseen asiavirheeseen. Hän esittää, että tekojäärata maksaisi itsensä (=500 000 euroa) takaisin 10 vuodessa. En tiedä minkälaista konsulttia valtuutettu Ventola tai tarveselvityksen tehneet virkamiehet ovat käyttäneet, mutta keskustelisin mielelläni tällaisia lausuntoja antaneiden asiantuntijoiden kanssa. (nimim. “teknillisen fysiikan diplomi-insinööri”)
On totta, että jäähdytyskoneiden lauhdelämpöä voidaan tietyissä tilanteissa hyödyntää. Asiaa on tutkittu mm. jäähallien ja suurten kylmävarastojen kohdalla. Tarkempaa tietoa jäähalleista löytyy esimerkiksi näistä kahdesta opinnäytetyöstä:
Pauli Kamula: Ylivieskan liikuntakeskuksen energiatehokkuuden kehittäminen
Eetu Raappana ja Jesse Maunu: Ranuan jäähallin ilmanvaihto ja energiatehokkuus
Ylivieskassa jäähallin 1200 MWh ylimääräisellä lauhdelämmöllä laskettiin olevan n. 22 000 euron vuosittainen säästöpotentiaali, kun lämpö siirretään läheiseen liikuntahalliin. Ranualla kaikkea lämpöä ei olisi pystytty hyödyntämään ja laskennallinen säästö oli 5500 euroa vuodessa. Tässä laskelmassa ei kuitenkaan huomioitu vaadittavien lisälaitteiden tuomaa ylimääräistä sähkönkulutusta, joten todellinen säästö jäisi vielä selvästi pienemmäksi.
Oma valistunut arvaukseni on, että Hattulan leveysasteilla ulkona sijaitsevasta tekojääradasta (käyttöaika marraskuu-maaliskuu) voisi olla mahdollista saada suuruusluokaltaan ehkä n. 200-300 MWh lauhdelämpöä. Arvioni saa tukea eräästä Keski-Suomen tekojääratahankkeesta, jossa esitettiin lauhdelämmön laskennalliseksi määräksi 200 MWh. Vertailu Ylivieskan lukemiin tarkoittaisi Hattulassa n. 3500-5000 euron vuosittaista säästöä koulun lämmityskuluissa ja sekin siis vaatii yhteensopivan järjestelmän rakentamista. Samaan aikaan itse kentän jäähdytyslaitteisto vie joka vuosi sähköä vähintään 6000 euron edestä. Eli ei – tässä ei todellakaan ole keksitty mitään ikiliikkujaa, joka maksaa itsensä takaisin 10 vuodessa. Tekojäärata ei maksa koskaan itseään takaisin.
Kuten olen aiemminkin todennut – toivoisin, että Hattulassa päätöksiä pystyttäisiin tekemään tosiasioiden pohjalta eikä yksittäisten henkilöiden näkemyksiin perustuen.