Sain tässä taannoin erinomaisen hyvän kommentin ehdokasehdokkuuteeni liittyen. “Kukaan ei osta sikaa säkkiä raottamatta.” Kaikille tuttu sanonta on erittäin osuva tässä yhteydessä. Suurin osa vihreiden jäsenäänestykseen osallistuvista henkilöistä ei luultavasti ole koskaan kuullutkaan minusta, puhumattakaan siitä, että olisivat tietoisia arvomaailmastani tai poliittisista näkemyksistäni. Olin kyllä aikeissa kirjoittaa blogiini lisää valtakunnallisista teemoista ja omista mielipiteistäni niihin liittyen, mutta lienee naiivia olettaa, että jäsenäänestykseen osallistuvat alkaisivat lukemaan kaikkien ehdokkaiden kaikkia blogikirjoituksia. Koitan siis kertoa lyhyesti mikä minä olen miehiäni. Ja vielä tärkeämpää – kuka minä olen poliitikkona.
Ihan lukuteknisistä syistä päätin jakaa esittelyn kahteen osaan. Tässä kirjoituksessa kerron henkilökohtaisista ominaisuuksistani sekä tavastani toimia politiikan maailmassa. Esittelyn jälkimmäinen osa tulee puolestaan keskittymään arvomaailmaani ja poliittisiin linjanvetoihin.
No niin – otetaan alkajaisiksi lyhyt historiakatsaus eli kerrataan nopeasti miten tähän pisteeseen on tultu. Katsaus on tosiaan lyhyt ja siihen on olemassa ihan pätevä syy. 😀 Poliittinen aktivoitumiseni tapahtui ainoastaan kaksi vuotta sitten. Syksyn 2016 aikana tiedostin lähestyvät kuntavaalit ja orastavan mahdollisuuden päästä vaikuttamaan asioihin. Pääasiallinen syy oman vaikuttamishaluni heräämiseen oli pettymys Hattulassa vallinneeseen johtamis- ja päätöksentekokulttuuriin.
Kuntavaaleissa johtavina teemoinani olivat faktapohjainen ja avoin päätöksenteko sekä kasvatuksen ja koulutuksen palveluiden turvaaminen. Lopputuloksena saavutin koko kunnassamme viidenneksi eniten ääniä (135). Oman ja vihreiden kokonaismenestyksen ansiosta olen nyt toiminut reilun vuoden ajan valtuutetun roolin lisäksi myös kunnanhallituksen jäsenenä, kunnanhallituksen edustajana teknisessä lautakunnassa sekä rakennuslautakunnan jäsenenä. Olen siis nähnyt reilussa vuodessa lähestulkoon kuntapolitiikan kaikki tasot ja puolet. Lisäksi olen kunnanhallituksen kautta päässyt osallistumaan myös maakuntatason toimintaan erilaisten seudullisten hankkeiden muodossa. Ajallisesti lyhyestä kokemuksestani huolimatta tunnen päässeeni poliittisen päätöksenteon maailmaan erittäin hyvin sisälle.
Seuraavaksi siirrytään puimaan minun henkilökohtaisia ominaisuuksiani. Se on aina yhtä kiitollinen tehtävä ihmiselle, joka antaisi sata kertaa mieluummin tekojen puhua puolestaan. Mutta yritetään. 😐
Suurin vahvuuteni poliitikkona liittyy eittämättä matemaattiseen osaamiseen sekä matemaattis-loogiseen ajattelutapaan ja päättelykykyyn. Osaan tulkita tilastoja ja taulukoita sekä hyödyntää saatavilla olevaa dataa. Haluan myös tehdä taustatyöt niin hyvin kuin mahdollista ja pyrin perehtymään päätettäviin asioihin huolella. Erilaisten mallien ja laskelmien tekeminen auttaa mielestäni niin asioiden jäsentelyssä kuin syy-seuraus -suhteiden hahmottamisessa.
Opettajan ammatin myötä olen tottunut olemaan äänessä ja minulla ei ole minkäänlaisia vaikeuksia tuoda omia mielipiteitäni julki. Valehtelematta voinkin sanoa, että olen vähintään top-5:ssä mitä tulee Hattulan valtuustossa käytettyihin puheenvuoroihin. Se ei tietenkään automaattisesti ole mikään hyvä asia. Minä en kuitenkaan harrasta tyhjänpuhumista ja perusteettomia heittoja vajavaisilla pohjatiedoilla, vaan keskityn tuomaan nimenomaan faktoja esille. Poliittisessa mielessä tämä tuo mukanaan toki myös sellaisen “heikkouden”, että olen varovainen kommentoimaan muiden esittämiä väitteitä lennosta. Etenkin, jos käsiteltävä aihe ei kuulu omiin vahvuusalueisiini.
Olen sitkeä ja periksiantamaton. Koitan kääntää kaikki mahdolliset kivet asioiden eteenpäin viemiseksi enkä lannistu ensimmäisestä vastoinkäymisestä. Alkuaikoina tämä johti siihen, että olin todella stressaantunut ja keskeneräiset asiat pyörivät mielessä ympäri vuorokauden. Vähitellen olen kuitenkin oppinut hyväksymään sen, että asioihin ja toisten ihmisten näkemyksiin ei pysty määrättömästi vaikuttamaan. Demokratiaan kuuluvat myös huonot päätökset. Kunnioitan demokraattisesti tehtyjä päätöksiä, mutta aina niiden hyväksyminen ei silti ole mahdollista. Joskus päätökset sisältävät kyseenalaisuuksia esimerkiksi laillisuuden tai toteuttamiskelpoisuuden suhteen. Tällaisten valintojen takana en suostu seisomaan ja tuon sen myös esille. Vääryyksien hiljainen hyväksyminen ei ole koskaan oikea toimintapa – on sitten kyse koulukiusaamisesta tai kyseenalaisista päätöksistä.
Viimeistään tässä vaiheessa lukijat luultavasti alkavat pitämään minua ihan täytenä populistina ja narsistisena egoistina, joten todettakoon, että tunnistan ja tunnustan myös heikkouksieni olemassaolon. Yksi sellainen on vahvasti introvertti luonteeni. Introvertti opettaja ja poliitikko? Kyllä. Olen oppinut vuosien varrella elämään asian kanssa ja menemään rohkeasti myös omille epämukavuusalueilleni. Opettajan arjessa asiaa ei enää huomaa millään tavalla ja olen teinien keskellä kuin kotonani. Politiikka on kuitenkin sen verran uusi aluevaltaus, että siinä henkisellä puolella on vielä paljon työstämistä. Olen äärimmäisen huono esimerkiksi katukampanjoinnissa. Keskustelen kyllä erittäin mielelläni tuntemattomienkin ihmisten kanssa, mutta en osaa/uskalla/pysty itse aktiivisesti lähestymään heitä. Eli jos haluatte keskustella, niin tulkaa itse nykäisemään hihasta, sopiiko? 🙂
Käydään lopuksi vielä lyhyesti läpi omaa asiantuntemustani politiikan eri osa-alueilla. Päätöksenteon aihealueista itselleni tutuin on luonnollisesti sivistyspuoli. Omaa opetuskokemusta (yläkoulu + lukio) on yli 10 vuotta ja politikoitumiseni myötä olen joutunut perehtymään erittäin paljon myös oman opetusarkeni ulkopuolisiin asioihin tällä sektorilla. Esimerkiksi opetusalan työehtosopimuksen osaan jo koko lailla ulkoa niin etu- kuin takaperin. 😀
Myös talouden asioista uskallan väittää ymmärtäväni keskimääräistä enemmän. Olen aloittanut DI-opintoni tuotantotalouden koulutusohjelmassa ja lukenut taloustieteitä lyhyttä sivuainetta vastaavan määrän. Ja täytyy muistaa, että taloushan on loppujen lopuksi pohjimmiltaan puhdasta matematiikkaa. 🙂
Kolmantena osa-alueena nostaisin esille vielä sen, että suunnistustaustani myötä kaikki luontoon ja karttoihin liittyvä kiinnostaa, joten olen viimeisen vuoden aikana parhaani mukaan yrittänyt perehtyä kaavoituksen ja maankäytön lainalaisuuksiin. En väitä olevani vielä mikään ekspertti, mutta pyrin kehittämään voimakkaasti itseäni tällä sektorilla.
Sosiaali- ja terveyspuolen aiheet ovat itselleni kaikista vieraimpia, ja mitään varsinaista sote-eksperttiä en edes yritä leikkiä. Onneksi kuitenkin osassa toiminnallisuuteen liittyvistä kysymyksistä konsulttiapu löytyy läheltä – riittää, että käännyn lääkäri-puolisoni suuntaan. Pyrin kyllä tuomaan jotain lisäarvoa myös sosiaali- ja terveyspuolen keskusteluihin, mutta silloin se tapahtuu luonnollisesti omien vahvuuksieni eli matemaattisen ja taloudellisen osaamisen kautta. Niillekin näkökulmille löytyy (tai ainakin pitäisi löytyä) yhtä lailla tarvetta. Esimerkiksi nyt eteenpäin runnottavassa sote-uudistuksessa hallitus on pyrkinyt aktiivisesti unohtamaan kaikki matemaattiset realiteetit ja selittää kaikin voimin mustaa valkoiseksi toiminnallisuuden kautta. Arvostan suuresti Elina Lepomäkeä, joka on tarttunut uudistuksen taloudellisiin epäkohtiin puoluetaustastaan huolimatta.
Kokonaisuutena haluan ajatella, että olen parhaimmillani sivistyspuolen kysymyksissä ja talousasioissa, mutta olen jo nyt vähintäänkin kohtuullinen yleispoliitikko ja koitan kasvaa koko ajan paremmaksi myös kaikilla heikkousalueillani.
Toivottavasti tämä avasi hieman minun poliitikon ominaisuuksiani. Eikä oikeastaan pelkästään poliitikon. Kaikki esitetyt luonteenpiirteet ja ominaisuudet pätevät yhtä lailla myös minun siviiliminääni. Lupasin jo kuntavaalien alla, että erillistä poliitikko-Mikkoa ei ole eikä tule. Se lupaus on ja pysyy voimassa.
PS. Mikäli teot kiinnostavat enemmän kuin puheet, niin tässä blogikirjoituksessa käyn läpi ensimmäisen valtuustovuoden konkreettisia toimenpiteitä omalta kohdaltani.