Johdanto:
Tämän tarveselvityksen lähtökohtana toimii tieto siitä, että kouluprojektin myötä linjataan erittäin voimakkaasti koko kunnan tulevaisuutta. Hattulassa selkeä poliittinen tahtotila on ollut kyläkoulujen säilyttämisen puolella. Kylät ovat iso osa Hattulan identiteettiä ja koulut iso osa kylien identiteettiä. Kyläkoulujen säilyttämistä tulee pohtia myös strategisesta näkökulmasta. Janakkala aikoo nykyisten suunnitelmien mukaan sulkea rankalla kädellä omia pikkukoulujaan, joten muutaman vuoden päästä Hattula voisi olla seudun ainoa kyläkoulujen ylläpitäjä ja hankkia myös sillä markkinointivaltilla uusia asukkaita.
On erittäin huolestuttavaa, että virkamiesten tekemässä tarveselvityksessä ei puhuta sanallakaan väestönkehityksestä. Sen pitäisi olla pohjana aina kun puhutaan uusista investoinneista. Kunnan palveluja ja kouluverkkoa ei voida rakentaa vuosi toisensa jälkeen sille oletukselle, että väkimäärä ja etenkin lapsiluku kasvavat. Realiteetteja koko Suomen mittakaavassa ovat väestön ikääntyminen ja syntyvyyden merkittävä pieneneminen. Mikäli Hattula ei tee totaalista täyskäännöstä maahanmuuttoon suhtautumisen osalta, on selvää, että väestömäärän ja lapsiluvun nostaminen tulevaisuudessa on äärimmäisen haasteellista. Tästä syystä esimerkiksi päiväkoti- ja koulupalvelut tulee mitoittaa tiedossa olevien määrien mukaan ja ottaa suunnitelmissa huomioon ainoastaan tilojen mahdollinen laajentaminen.
Hattulan kouluikäisten lasten määrät vuosina 2018-2040:
Tällä hetkellä alakouluikäisiä lapsia on Hattulassa noin 750. Viiden vuoden päästä (2023) määrä on noin 650 ja vuonna 2025 jo alle 600. Mikäli lapsiluvun pienenemisen trendi saadaan pysäytettyä ja vuosittainen syntyvyys pysyy jatkossa nykyisellä tasolla, 2030 alakoululaisia on noin 500. Oma näkemykseni on, että pitkän aikavälin strategisessa suunnittelussa (vuodet 2030-2040) alakouluverkko kannattaa mitoittaa n. 500-550 oppilaan suuruiseksi.
Tällä hetkellä Parolan taajaman kahdessa alakoulussa koulua käy noin 500 lasta eli vajaat 70% kunnan kokonaismäärästä. Tämä luku sisältää yksittäisiä siirtoja ainakin Lepaan ja Pekolan oppilaaksiottoalueilta Parolan puolelle. Jos oletetaan, että prosenttiosuus pysyy suunnilleen samanlaisena myös jatkossa, vuonna 2025 Parolassa tarvitaan tilat maksimissaan 400 alakouluikäiselle ja vuonna 2030 enää 350 oppilaalle. Virkamiesten toimesta esitetyn koulu-uudistuksen myötä Parolassa olisi kuitenkin jatkossa uudet tilat n. 600 oppilaalle eli jopa enemmän kuin koko kunnan kouluverkossa tullaan tarvitsemaan.
Pekolan koulun oppilasmäärä on nyt 120 . Edellä käytetyn logiikan mukaan koulussa on vuonna 2025 noin 100 oppilasta ja vuonna 2030 noin 85. Tässä kannattaa kuitenkin huomioida, että pitämällä kiinni “virallisesta” oppilaaksiottoalueesta luku saadaan melko varmasti pidettyä nykytasolla tai ainakin noin sadassa oppilaassa. Joka tapauksessa Pekolassa on selkeästi tarve yksisarjaiselle koululle.
Sekä Lepaalla että Nihattulassa oppilaita on nyt n. 50. Vuonna 2025 oppilasmääräennuste on hieman yli 40 ja 2030 hieman alle 40. Näiden koulujen osalta luvut voivat kuitenkin helposti muuttua suuntaan tai toiseen ja merkittävään rooliin nousevat kaavoitus sekä markkinointi. Mikäli Hattula haluaa profiloitua nimenomaan kylien kautta, 40 oppilaan koulu ei ole missään tapauksessa liian pieni säilytettäväksi. Lisäksi pienellä strategisella panostuksella oppilasmäärä on mahdollista nostaa nykytasolle tai jopa sen yläpuolelle.
Yläkouluikäisiä lapsia Hattulassa on tällä hetkellä n. 360. Luku elää tulevina vuosina molempiin suuntiin ja tällä hetkellä huippuvuosi näyttäisi tulevan eteen vuonna 2021 noin 380 oppilaalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että vuoteen 2026 asti oppilasmäärä säilyy täysin nykyisellä tasolla. Strategisen suunnittelun pohjana (2030-2040) oleva tarve saattaa olla niinkin pieni kuin 270 oppilasta, mutta joka tapauksessa vielä lähes kymmenen vuoden ajan pitää varautua nykyisiin oppilasmääriin.
Johtopäätökset ja toimenpidevaihtoehdot
Edellä tehdyn analyysin perusteella ei ole minkäänlaista syytä investoida uusiin alakoulutiloihin Parolassa, mikäli strategisena tarkoituksena ei ole karsia kouluverkkoa. Jo vuonna 2025 tilatarpeet ovat huomattavasti pienemmät kuin nyt ja pitkällä aikavälillä Juteinikeskusta tukemaan tarvitaan ainoastaan yksisarjainen koulu. Parolan koulun toimintaa kannattaa jatkaa toistaiseksi nykyisissä tiloissa, mikäli sisäilmatutkimukset sen mahdollistavat.
Yläkoulu tarvitsee uudet tilat ja vaihtoehtoina ovat siten nykyisten tilojen peruskorjaaminen tai uudisrakennus. Molemmissa tapauksissa tilat tulee mitoittaa lähivuosien oppilasennusteen mukaisesti (360-380 oppilaalle). Mikäli oppilasmäärä kääntyy tämänhetkisten ennusteiden mukaisesti laskuun vuoden 2026 jälkeen, osia yläkoulun tiloista voidaan vähitellen siirtää luokkien e-6 käyttöön ja lopputuloksena 2030-luvulle siirryttäessä saatetaan päästä tilanteeseen, jolloin kaikki e-9 oppilaat toimivat samassa rakennuksessa. Siltä varalta, että Hattulan väestönkehitys saadaan käännettyä jälleen positiiviseksi tai että nykyisen Parolan koulun käyttöikä on vähemmän kuin 10 vuotta, suunnitteluvaiheessa tulee huomioida myös laajennusvara.
Mikäli nykyiset tilat peruskorjataan, lukio toimii myös jatkossa yläkoulun yhteydessä samalla tavalla kuin tälläkin hetkellä. Mikäli päätetään tehdä uudisrakennus yläkoululle, tulee vakavasti harkita vaihtoehtoa, jossa myös lukio siirtyy uudisrakennukseen. Lukion ja yläkoulun toimiessa samoissa tiloissa tilojen käyttöastetta pystytään nostamaan ja lukion vaatima lisätila on siksi kohtuullisen pieni. Nykyisten lukion tilojen kohdalla tulee selvittää myös soveltuvuus nuorisotoimen käyttöön. Tällä hetkellä Hattulan nuorisotilat sijaitsevat vanhan meijerin rakennuksessa, jossa on tutkitusti sisäilmaongelmia. Vaikka ongelmat eivät tällä hetkellä koske itse nuorisotilojen osuutta, niin kovin pitkää käyttöikää nykyisissä tiloissa tuskin voidaan taata ilman mittavia korjaustöitä.
Kustannusarviot:
Virkamiestyöryhmän tarveselvityksessä alakoulun uudisosan hinnaksi on arvioitu 6,8 miljoonaa euroa. Tilojen arvioinnissa mitoitukset on tehty täysin alakanttiin. Pelkästään yläkoulun vaarallisten aineiden (kotitalous ja tekninen työ) tilat on alimitoitettu n. 250m2 verran opetushallituksen antamiin suosituksiin nähden. Lisäksi mm. yleisille käytävätiloille, eteisille, tekniikan vaatimille tiloille jne. on varattu vain puolet siitä mitä opetushallituksen ohjeellisessa mitoituksessa esitetään. Mikäli tiloista halutaan turvalliset ja toimivat, edellä mainitut epäkohdat on korjattava hankkeen edetessä ja pelkästään se nostaa kustannusarviota karkeasti arvioituna 1,2 miljoonalla eurolla. Kun lisäksi huomioidaan, että muutostyöt alakoulusta yläkouluksi tulevat takuuvarmasti maksamaan paljon enemmän kuin arvioidut 500 000 ja muutetaan se realistisemmaksi 1,5 miljoonaksi euroksi, niin kokonaiskustannusarvio onkin noussut jo 9 miljoonaan euroon. Tämä ei siis vielä sisällä mitään muutostöitä yläkoulu-lukion rakennuksessa tai purkukustannuksia asuintalon ja yläkoulun osalta. Se, mikä osuus rahoista on investointeja ja mikä kuuluu käyttötalouteen, on sivuseikka. Todellisuudessa virkamiestyöryhmän esityksessä puhutaan siis yli 10 miljoonan euron hankkeesta.
Yläkoulun peruskorjauksen hinta-arvio on virkamiesesityksen mukaan n. 10 miljoonaa euroa.
Yläkoulu-lukion uudisrakennuksen suhteen referenssinä voidaan käyttää Vääksyn yhteiskoulun tarveselvitystä, joka on tehty tänä vuonna. Vääksyssä mitoituksena on käytetty noin 360 yläkoulun oppilasta ja 180 lukion opiskelijaa eli tilanne on lähes identtinen Hattulan kanssa. Tarveselvityksen mukaan uudisrakennuksen toteutuessa tilatarve olisi noin 5800 m2. Hattulassa uudisrakennuksen ei välttämättä tarvitse sisältää minkäänlaisia ruokailu- ja liikuntatiloja, sillä niissä pystytään tukeutumaan olemassa oleviin tiloihin. Näiden jättäminen pois pienentää tilatarvetta arviolta 1000 – 1500 m2. Noin 4500 m2 uudisrakennus tulisi maksamaan 11,7 miljoonaa euroa, kun kustannusindeksinä käytetään samaa kuin virkamiesesityksessä (2600e/m2). Tilatarpeilla on kuitenkin tapana kasvaa hankkeen edetessä, joten tämänkin uudisrakennuksen tapauksessa kannattaa varautua siihen, että lopullinen tilantarve on noin 5000m2 ja alustava kustannusarvio siten 13 miljoonaa euroa.
Suositus:
Erillinen yläkoulu-lukion uudisrakennus on suositeltava vaihtoehto, koska eri-ikäisten rakennuskantojen yhdisteleminen voi aiheuttaa ongelmia myöhemmässä vaiheessa. Uudisrakennus mahdollistaa nykyvaatimukset täyttävät oppimisympäristöt ja lisäksi jo suunnitteluvaiheessa voidaan varautua siihen, että osa tiloista voidaan siirtää myöhemmin alakoulun käyttöön. Tämän vuoksi ratkaisu on pitkällä aikavälillä erittäin taloudellinen ja tulevaisuuden investointitarpeet pienenevät. Lisäksi kunnan yleisen toiminnan näkökulmasta tällä ratkaisulla turvataan kyläkoulujen tulevaisuus ja mahdollistetaan lukiokoulutuksen jatkaminen Hattulassa sekä mahdollisesti saadaan uudemmat tilat nuorisotoimen käyttöön.