Otetaanpa nyt välittömästi käsittelyn alle sivistyspuolen polttavin puheenaihe eli “Parolan uuden koulukampuksen” tarveselvitys. En ole vielä kuullut virkamiesten koottuja selityksiä siitä miten tällaiseen lopputulokseen on päädytty, mutta esitys on monessakin mielessä niin ala-arvoinen, että selittelylle ei yksinkertaisesti jää sijaa. Mustasta ei saa valkoista vaikka kuinka yrittäisi.
Esitän tähän alkuun pari terminologista selitystä siitä mikä ylipäätään on tarveselvitys:
“Tarveselvitysvaiheen tärkein tehtävä on eri tilanhankintavaihtoehtojen sekä niiden kelpoisuuden ja edullisuuden tutkiminen.” (A-insinöörit / prodeco.fi)
“Tarveselvityksessä tutkitaan vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet sekä arvioidaan eri ratkaisujen edullisuus.” (NSS Sähkösuunnittelijat ry / nssoy.fi)
Hattulan tarveselvityksessä lähtökohtana on se, että yläkoulun tilojen korjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Selvitys nojaa yhteen ainoaan vaihtoehtoon eli siihen, että alakoululle rakennetaan uutta tilaa ja yläkoulu siirretään nykyiseltä alakoululta vapautuviin tiloihin. Eli siis kun kyse on yläkoulun tilaongelmasta, niin ainoa vaihtoehto on rakentaa alakoululle uudet tilat. Loogista, eikö totta? 😀 Mitään muita vaihtoehtoja tilaongelman ratkaisemiseksi (kuten esimerkiksi yläkoulun uudisrakennusta) ei edes esitetä, kustannuslaskennasta puhumattakaan. Selvityksessä ei ole myöskään suunnitelmaa siitä, miten yläkoulun siirtäminen tulee käytännössä onnistumaan.
”Työryhmä esittää tämän tarveselvityksen hyväksymistä ja hankesuunnittelun aloittamista viipymättä.” Tätäkö todella on demokratia vuoden 2018 Hattulassa? Missään kunnallisessa toimielimessä ei ole käyty edes alustavaa keskustelua tämän hankkeen toteutustavasta. Yksikään luottamushenkilö ei ole päässyt antamaan mielipidettään siitä pitäisikö suunnittelun kohteena olla uusi ylä- vai alakoulu. Omasta mielestäni on suorastaan demokratian halventamista, että muutamasta virkamiehestä koostuva työryhmä tuo miljoonaluokan investoinnin pöydälle ilman vaihtoehtoja “ota-tai-jätä” -periaatteella.
Seuraavaksi esitelen joitakin näkökulmia asiaan todistaakseni, että tarveselvityksessä esitetty ehdotus on huono ja joiltain osin suorastaan toteuttamiskelvoton.
1) Yläkoulun siirtäminen alakoulun tiloihin voi olla mahdotonta ja/tai tolkuttoman kallista
Tarveselvityksen tehneessä työryhmässä ei ole yhtään yläkouluopetuksen asiantuntijaa, mikä on käsittämätöntä, koska koko selvityksen lähtökohtana on toiminut yläkoulun tilaongelma. Itse pidän erittäin epätodennäköisenä, että yläkoulun siirtäminen alakoulun on ylipäätään mahdollista edes teoriatasolla, käytännöstä puhumattakaan. Ja käytännön ongelmathan nähdään vasta myöhemmin, mm. lukujärjestyksiä tehdessä. Työryhmän mielestä siirto lienee helppo järjestää ja se voidaan tehdä jopa puoli-ilmaiseksi.
Selvityksessä esitetään, että Parolan koulun nykyisistä tiloista yläkoulun “teoria-aineiden” (=reaaliaineet, matematiikka, kielet) opetukseen on siirrettävissä 3 OT1-tilaa, 5 OT2-tilaa ja 14 OT3-tilaa. Yleensä OT1-tilan koko on noin 20m2 (sopii 10 hengen ryhmän opiskeluun) ja OT2-tilan koko on noin 40m2 (15 oppilasta). Näitä pystyvät siis yläkoulussa hyödyntämään ainoastaan pienryhmät ja “parkkiopettajat”. Toisin sanoen ainoat normaaliopetuksessa käyttökelpoiset tilat ovat nuo 14 kpl OT3-tiloja. Tällä hetkellä yläkoulu käyttää 23 luokkatilaa “teoria-aineiden” opetukseen, joista 2-3 tilaa on yhteiskäytössä lukion kanssa. Nykyisessä käytössä on varmasti jonkin verran tehostamisen varaa, mutta ei missään tapauksessa tuollaisia määriä (muuta kuin ehkä laskennallisesti).
Puhtaan lukumääräongelman lisäksi esimerkiksi luonnontieteiden opetus (fysiikka, kemia, biologia) vaatii erityistiloja. Erilaisten turvallisuuteen ja toiminnallisuuteen liittyvien vaatimusten (mm. täysin poikkeavat vesi- / viemäri- / sähköjärjestelmät) lisäksi näiden luokkatilojen pinta-alojen tulee olla tietyn kokoisia ja sopivien varastotilojen luokkatilojen välittömässä läheisyydessä. Kotitalouden osalta puolestaan suunnitelmissa esitetään yhden uuden tilan (100m2) rakentamista, kun niitä tällä hetkellä yläkoululla on käytössä kaksi tuon kokoista ja yksi ei missään tapauksessa tule riittämään myöskään jatkossa.
Tarveselvityksessä esitetään 500 000 euron kustannusarvio alakoulun remontille. Luku ei ilmeisesti perustu yhtään mihinkään. Käytännön suunnitelmia tilojen uudistustarpeesta tuskin on olemassa, kun niitä ei kerran ole tässä yhteydessä esitetty. 500 000 voi ihan hyvin olla todellisuudessa vaikkapa 2 miljoonaa. Minkäänlaisesta kokonaiskustannusarviosta on aivan turha puhua ennen kuin tämä osa-alue on selvitetty perusteellisesti.
2) Yläkoulun siirtäminen 70 vuotta vanhoihin tiloihin ei ole kestävä ratkaisu
Kaiken koulusuunnittelun pohjana täytyy olla se fakta, että Hattulassa tullaan aina opettamaan yläkouluikäisiä lapsia. Nyt pitäisi tehdä ratkaisu, joka ratkaisee yläkoulun tilaongelman kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Alakoulun rakennus on rakennettu 1950-luvulla. Voiko joku todella taata, että 70 vuotta vanha rakennus palvelee vielä 50 vuotta? Tai edes 20 vuotta? Kyseinen rakennus ei ole missään tapauksessa täysin terve, siellä on havaittu yksittäisiä sisäilmaoireita ja tehty paikkaustoimenpiteitä mm. lattian tiivistyksen suhteen jo vuosia sitten. Jos yläkoulu nyt siirretään noihin tiloihin, niin onko mahdollista, että olemme täsmälleen saman tilaongelman edessä 5-10 vuoden päästä?
3) Tarveselvityksen mukaisesti toteutetun hankkeen riskit ja vaikutukset
Kuten edellisessä kappaleessa totesin,kunnan ainoan yläkoulun siirtäminen noin vanhoihin tiloihin sisältää automaattisesti erittäin suuren riskin. Tämän lisäksi taustalla pitää koko ajan muistaa myös nykyinen vallalla oleva väestönkehitys.
Tähän asti Hattulan lasten ikäluokat ovat olleet kokoluokaltaan noin 110-130 henkilöä, mutta viime vuoden lopussa 0-3 ikäluokkien koot olivat 98-82-100-96 ja myös tämän vuoden syntyneiden lukema tulee todennäköisesti jäämään johonkin 80 tasolle. Alakoulujen oppilasmäärä tulee siis erittäin todennäköisesti putoamaan muutaman vuoden päästä asteittain noin 20-25% nykyisestä tasosta. Tästä syystä pidän suorastaan idioottimaisena ajatuksena satsata kunnan rahat toiseen Parolassa sijaitsevaan alakouluun. Itse nimittäin näkisin, että tällä tempulla sinetöidään kaikkien loppujen kyläkoulujen sulkeminen. Jos oppilasmassa pienenee esittämäni määrän, koko kunnan oppilaat mahtuvat Parolan kahteen uuteen alakouluun ja säästösyyt toki tulevat ajamaan päätökset siihen suuntaan hyvinkin nopeasti. Tuore esimerkkitapaus löytyy niinkin läheltä kuin Janakkalasta. Tähän asti kunnassa vallinnut tahtotila on ollut nimenomaan kyläkoulujen säilyttäminen, joten tätä hanketta kannattaa ehdottomasti tarkastella myös siinä valossa.
Lisäksi näkisin, että tämän kouluhankkeen myötä päätetään omalla tavallaan myös kuntamme lukion kohtalosta. Mikäli hanke toteutetaan esitetyssä muodossa ja lukio jätetään yksin irralliseksi nysäksi nykyiselle tontille, on se saattohoitoa, joka tähtää siihen, että lukio kuihtuu ja kuolee pois viimeistään siinä vaiheessa kun nykyiset tilat tulevat tiensä päähän. Ovatko päättäjät todellakin sitä mieltä, että kertarysäyksellä ollaan valmiita päättämään niin kyläkoulujen kuin lukiokoulutuksen lakkauttamisesta? Minulle on turha tulla esittämään, että ne eivät kuulu millään tavalla tähän hankkeeseen. Näin massiivisten hankkeiden vaikutusarviointi tulee tehdä vuosien tai jopa vuosikymmenien perspektiivillä.
Selvityksen mukaan uuden alakoulun myötä tarkoitus olisi rakentaa Hattulaan lisää avoimia oppimisympäristöjä. Oma näkemykseni on, että toistaiseksi niistä on kokemuksia aivan liian lyhyeltä aikaväliltä ja lisäksi alkuvaiheen kokemukset jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Missään tapauksessa ei ole yksimielisyyttä siitä, että tulevaisuudessa koulut tulevat rakentumaan avoimien oppimisympäristöjen pohjalle. Tästä syystä olisi ehdottoman tärkeää, että Hattulassa ei syöksytä liian voimallisesti tämän lyhytikäisen trendin perään. Meillä on yksi koulu, joka toteuttaa kyseistä ideologiaa ja siksi päättäjien pitäisi nähdä rikkautena se, että keskustaajamassa on myös toinen, “perinteisempi” koulu. Olemme todella suurien ongelmien edessä, jos Parolan molemmat koulut tukeutuvat avoimiin oppimisympäristöihin (+kyläkoulut on lopetettu) ja yhtäkkiä todetaankin avoimilla oppimisympäristöillä olevan haitallisia tai oppimistuloksia heikentäviä vaikutuksia. Se ei ole ehkä kaikista todennäköisin skenaario, mutta täysin mahdollinen ja siksi se myös tulee huomioida päätöksiä tehtäessä.
Tähän lopuksi esitän vielä oman visioni koulukuvion ratkaisemiseksi. Kun kaikki edellä mainitut asiat otetaan huomioon, tulevaisuuden näkökulmasta ylivoimaisesti varmin ratkaisu olisi rakentaa yläkoululle uudet, nykyiseen oppilasmäärään riittävät tilat ja pohtia miten lukio kytkeytyy niihin. Näin varmistettaisiin, että yläkoulun suhteen tilaongelmaa ei ole edessä kymmeniin vuosiin, vaikka lapsiluku lähtisikin kasvuun ja saavuttaisi takavuosien määrän. Suunnittelussa tulisi huomioida myös laajennusvara siltä varalta, että nykyinen Parolan alakoulu todetaan jollain aikavälillä käyttökelvottomaksi. Tällöin uusia luokkatiloja (tai avointa tilaa) voitaisiin rakentaa juuri sen verran kuin väestöennusteet arvioivat Parolassa tarvittavan eli todennäköisesti huomattavasti vähemmän kuin nykyinen mitoitus linjaa. Tällä hetkellä tehtävä investointi olisi ehkä hieman suurempi kuin nyt esitetty, mutta pidemmällä, esimerkiksi 10-20 vuoden perspektiivillä huomattavasti varmempi ja todennäköisesti myös taloudellisempi. Nyt eletään väestönkasvun suhteen murrosvaihetta, joten investoinnit pitäisi tehdä viisaasti ja tulevaisuuten katsoen.
Mutta. Eihän tällaisia vaihtoehtoja oteta edes kuuleviin korviin. Hattulassa kun mennään aina tukka putkella kohti virkamiesten valitsemaa “yhtä ja oikeaa” ratkaisumallia.