Kevään viimeinen valtuuston kokous sisälsi paljon käsiteltäviä asioita ja se oli muutenkin vaiherikas (varsinkin omalta kohdaltani). Tästä syystä ajattelin poikkeuksellisesti avata illan sisältöä ihan erillisen kirjoituksen muodossa. Vuosi sitten jätetyn videointialoitteen etenemistä odotellessa… 😉
Kokous aloitettiin vuoden 2017 tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen hyväksymisellä. Hämmästyksekseni olin ainoa, joka halusi käyttää aiheesta puheenvuoron. No, ehkä tulos (+670 000 euroa) oli sellainen, että se ei herättänyt paljonkaan tunteita suuntaan tai toiseen. Itsekään en siis varsinaiseen tilinpäätökseen sen kummemmin puuttunut, mutta halusin nostaa esille pari epäkohtaa talousarviomuutosten tekemiseen liittyen. Mielestäni esimerkiksi se on huomionarvioista, että sivistytoimi haki viime vuonna lisärahaa täysin väärään tilikohtaan. Asiaa on vähätelty ja jopa suorastaan yritetty lakaista maton alle, kun olen sitä kevään mittaan selvitellyt. Valtuustossakin kunnanjohtaja kuittasi virheen pelkästään inhimilliseksi erehdykseksi. Virhe on kuitenkin luonteeltaan sellainen, että jopa minä lähes untuvikkona pystyin kiinnittämään asiaan huomiota heti syksyllä. Asiaan perehtyneeltä virkamieheltä kyseessä on siis vähintäänkin pahemman luokan lapsus. Mielestäni päättäjien työn kannalta on ensiarvoisen tärkeää tietää mihin kunnan rahat kuluvat ja mistä kohtaa ”vene vuotaa”, kun vertailukohtana käytetään alkuperäistä talousarviota. Minun arvostustani ei ansaita nyt nähdyn kaltaisella vähättelyllä ja selittelyllä. Silloin kun virhe on tehty, nostetaan reippaasti käsi pystyyn ja myönnetään asia, minkä jälkeen voidaan miettiä miten vastaavilta virheiltä jatkossa vältytään.
Valtuuston listalla oli myös useita maakauppoja. Kaikki valtuutetut eivät hyväksyneet sitä, että kunnanhallitus suhtautui kielteisesti osaan valmiiksi neuvotelluista kaupoista. Itse puolustan kunnanhallituksen näkemystä, sillä mielestäni eräänkään kaupan ehdot eivät olleet yleisen linjan mukaiset. On todella olennaista, että kaikkia kuntalaisia kohdellaan tasaveroisesti. Lisäksi tällä hetkellä pitää miettiä tarkoin mihin kunnan rahoja sidotaan kiinni. Vuoden varrella eteen tulee parempia ja huonompia kauppatilaisuuksia, joten ihan kaikkea tarjolla olevaa maata ei tule ostaa varastoon ”varmuuden vuoksi”.
Suurin huomio kiinnittyi kuitenkin luonnollisesti pykälään, jossa käsiteltiin kunnan omaisuuden myyntiä. Jo maanantaisessa valtuustoinfossa asiasta keskusteltiin pitkään ja voimakkaasti ja sama linja jatkui myös itse kokouksessa. Puheenvuoroja pyydettiin paljon ja suurin osa valtuutetuista halusi perustella nimenomaan myymättä jättämistä. Itse olen esittänyt omia näkemyksiäni jo aiemmin täällä blogissani ja tyydyin kokouksessa mainitsemaan ainoastaan myynnin taloudellisista vaikutuksista tuleviin vuosiin. Olen jo aiemminkin todennut, että keinotekoinen yksittäisen vuoden tuloksen parantaminen omaisuutta myymällä on erittäin lyhytnäköistä toimintaa. No – kuten kaikki luultavasti jo tietävät – keskustelun lopputuloksena Ahorannan leirikeskus ja Hurttalan liikuntasali poistettiin myytävien kohteiden listalta selvällä äänienemmistöllä. Lisäksi Kosken pelikenttä päätettiin säilyttää ja vuokrata edelleen kyläyhdistykselle. Mielestäni kaikki tehdyt päätökset olivat erittäin hyviä ja mahdollistavat tulevaisuudessa kunnan roolin vahvistamisen virkistyksen ja vapaa-ajan saralla.
Kokouksen loppupuolella listalla oli vielä valtuustoaloitteita. Ensiksi esiteltiin muutama jo virkamiesprosessin läpäissyt asiakokonaisuus ja käytiin läpi niiden mahdollisesti aiheuttamat toimenpiteet. Lukiokoulutuksen maksuttomuutta koskenut aloite johdatteli keskustelun yleisemmällä tasolla lukioon ja sen kehittämiseen esimerkiksi profiloitumisen keinoilla. Parolan lukio on toimiva kokonaisuus, mutta paikalliset ikäluokat ovat pienenemään päin. Jotain pitäisi siis tehdä, jotta toisen asteen koulutusta pystytään tarjoamaan Hattulassa myös tulevaisuudessa. Täydellinen maksuttomuus tuskin tulee kyseeseen ainakaan kunnan tukemana, joten muunlaisia hyviä kehitysideoita otetaan ilolla vastaan. 🙂
Näin kevätkauden viimeisen valtuuston kunniaksi jätin myös itse aloitteen – kuntastrategisesti erittäin merkittävästä asiasta. NOT. Olin siis ihan kirjaimellisesti tavallisen kadunmiehen asialla ja aloitteeni koski aluepysäköintikiellon poistamista Kotirinteen asuinalueelta. 😀 Valtuustoaloite on todella turhauttava ja kankea tapa viedä näin vähäpätöisiä asioita eteenpäin, mutta tämän tapauksen perimmäinen tarkoitus olikin paitsi edistää itse aloitteen sisällöllistä asiaa, niin myös nostaa esille kuntabyrokratian epäkohtia. Olen siis luonnollisesti yrittänyt ajaa kyseistä asiaa läpi suorempaakin reittiä. Saadut vastaukset ovat kuitenkin olleet sitä tasoa, että ei tässä jätetä kuntapäättäjälle paljon vaihtoehtoja. Ainoa tapa saada asia oikeasti selvityksen alle vaikuttaa olevan valtuustoaloitteen tekeminen. Tämä kertoo mielestäni erittäin paljon kunnallisten virkamiesten palveluhenkisyydestä ja byrokratian kankeudesta. Enkä puhu nyt suinkaan pelkästään tästä nimenomaisesta tapauksesta. Ongelma on huomattavasti laajempi (ainakin Hattulassa).
Mikäli itse aloitteen sisältö kiinnostaa, niin laitan tähän loppuun vielä näkyville ”virallisen” version. Valtuustossa esitetyssä epävirallisessa alustuksessa esitin perusteluiksi myös yksityiskohtaisempaa tietoa mm. teiden leveyksiin liittyen.
Valtuustoaloite: Kotirinteen asuinalueen aluepysäköintikiellon poistaminen
Uusia pientaloalueita rakennettaessa on normaali käytäntö, että tiestö suunnitellaan niin, että kadunvarsipysäköinti mahdollistuu. Esimerkiksi Hämeenlinnan katuluokituksessa todetaan, että tonttikaduilla kadunvarsipysäköinti on yleensä sallittu tai vaihtoehtoisesti pysäköinti toteutetaan erillisissä pysäköintitaskuissa. Vastaavasti Kangasalan katuluokituksen mukaan omakotitaloalueen tonttikadun perusperiaatteisiin kuuluu, että kadunvarsipysäköinti sallitaan.
Hattulassa Kanungin ja Kotirinteen uusilla asuinalueilla tiet on rakennettu sellaisella mitoituksella, että kadunvarsipysäköinti on toteutettavissa. Kanungin alueella pysäköinti on sallittu, mutta koko Kotirinteen asuinalueella on voimassa aluepysäköintikielto. Aluepysäköintikiellosta huolimatta kunta ei ole järjestänyt alueelle myöskään yhtään erillistä pysäköintipaikkaa, vaan lähimmät sallitut pysäköintipaikat löytyvät alueen ulkopuolella sijaitsevan Merventien varresta. Merventie on vilkasliikenteinen tie, jolla kulkee paljon myös raskasta liikennettä, joten se ei missään tapauksessa sovellu laajamittaiseen pysäköintiin.
Kanungin ja Kotirinteen asuinalueet ovat uusia ja niiden tiestöt ovat rakenteeltaan hyvin samantyyppisiä. Tästä huolimatta Kanungin alueella kadunvarsipysäköinti on koko alueella sallittu kun taas osalla Kotirinteen asukkaista on yli 500 metriä lähimpään mahdolliseen tontin ulkopuoliseen pysäköintipaikkaan. Mielestäni Kanungin ja Kotirinteen pientaloalueilla asuvien kuntalaisten kohdalla yhdenvertaisuus ei toteudu tällä hetkellä.
Esitän, että selvitetään millä perusteella Kotirinteen asuinalueen aluepysäköintikielto on asetettu ja tutkitaan mahdollisuudet aluepysäköintikiellon poistamiseksi.